Mitenkäs muutenkaan tämä aamu olis alkanut kun sairaskohtauksella.. Mut huomenna... ehkä huomenna selvii syy kaikelle. Kukaan ei voi valmiiks luvata että näin olis mutta toki syvällä sisimmissäni uskon siihen. Toivon sitä mielettömän paljon! Usko multa ei oo missään vaiheessa kokonaan hävinny, uskon aina parempaan ja näin on nyttenkin. Ennen kaikkea uskon paranemiseeni!
Luin sairaalan lähettämiä ohje lappusia huomista varten jotta tiedän vähän mitä pakata mukaan, miten vierailuajat menee, kivun lievityksistä jne...
Kynsilakatkin poistin kun näin käskettiin, aamulla pitää muistaa vielä ottaa korvikset ja napakoru veks jotta oon sit vimosenpääl valmis menemään leikkauspöydälle. Voisko tää vatsan kipuilu ja huonovointisuus jo loppua. Koitan maata kippurassa sohvalla jotta olo vähän helppais ja samalla kirjotella tänne. Kovimmissa kohtauksissa maataan vessan lattialla toivoen tajun pysyvän..
Otin aamusta heti masukuvia, ajattelin että voin lisätä tänne kuvan ennen ja jälkeen. Saa sitten muutkin osviittaa siitä mimmosta jälkeä laparoskopia jätti mun vatsanahkaani ja leikkaushaavojen paranemisesta. Voisin toki lisätä kuvat jo nyt ja ottaa kuvan vielä tän mahan tyhjentymisen jälkeenkin. Siinäkin on aina melkonen ero vaikkei vatsassa muutenkaan ylimääräistä ole. Kuvitelkaa tuo monta kertaa viikossa, ihmekkös jos siinä laihtuu.
Vielä ei jännitä niinkään kun oon pitäny itseni ns. kiireisenä viimepäivät mutta tunnen itseni sen verran hyvin että huomenna osastolle mentäessä tää tyttö varmaan purskahtaa itkuun ennen esilääkitystä. Toivottavasti on kiltti ja huomaavainen henkilökunta tän herkkiksen kanssa jota pelottaa niin nukutus kuin tuloskin jo valmiiksi. Puaah. Vedän syvään henkeä, hyvin se menee! :)
Loppupäivä kevyttä syömistä, ehkä kaupoille jos olo helpottaa, perheen kanssa touhuilua ja illemmalla laukun pakkailua!
Kirjoittelen tänne heti sitten kun vointi sen sallii ja kerron kokemuksesta ja tietysti myös tuloksista!
Peukut pystyyn (myös varpaiden!) ;) Heikunkeikun.
-E
Luin sairaalan lähettämiä ohje lappusia huomista varten jotta tiedän vähän mitä pakata mukaan, miten vierailuajat menee, kivun lievityksistä jne...
Kynsilakatkin poistin kun näin käskettiin, aamulla pitää muistaa vielä ottaa korvikset ja napakoru veks jotta oon sit vimosenpääl valmis menemään leikkauspöydälle. Voisko tää vatsan kipuilu ja huonovointisuus jo loppua. Koitan maata kippurassa sohvalla jotta olo vähän helppais ja samalla kirjotella tänne. Kovimmissa kohtauksissa maataan vessan lattialla toivoen tajun pysyvän..
Otin aamusta heti masukuvia, ajattelin että voin lisätä tänne kuvan ennen ja jälkeen. Saa sitten muutkin osviittaa siitä mimmosta jälkeä laparoskopia jätti mun vatsanahkaani ja leikkaushaavojen paranemisesta. Voisin toki lisätä kuvat jo nyt ja ottaa kuvan vielä tän mahan tyhjentymisen jälkeenkin. Siinäkin on aina melkonen ero vaikkei vatsassa muutenkaan ylimääräistä ole. Kuvitelkaa tuo monta kertaa viikossa, ihmekkös jos siinä laihtuu.
 |
| Kuva ennen mahan kipuilun ja kaiken ulos tulemista, pieni pöhö ylä ja alavatsalla joka tulee useasti ennen kohtausta. |
 |
| Maha tyhjillään kohtauksen jälkeen |
Vielä ei jännitä niinkään kun oon pitäny itseni ns. kiireisenä viimepäivät mutta tunnen itseni sen verran hyvin että huomenna osastolle mentäessä tää tyttö varmaan purskahtaa itkuun ennen esilääkitystä. Toivottavasti on kiltti ja huomaavainen henkilökunta tän herkkiksen kanssa jota pelottaa niin nukutus kuin tuloskin jo valmiiksi. Puaah. Vedän syvään henkeä, hyvin se menee! :)
Loppupäivä kevyttä syömistä, ehkä kaupoille jos olo helpottaa, perheen kanssa touhuilua ja illemmalla laukun pakkailua!
Kirjoittelen tänne heti sitten kun vointi sen sallii ja kerron kokemuksesta ja tietysti myös tuloksista!
Peukut pystyyn (myös varpaiden!) ;) Heikunkeikun.
-E
Be First to Post Comment !
Lähetä kommentti