maanantai 25. toukokuuta 2015

Veen lemppari lätsä

Pikku Veelle löytyi ihan super ihana lippis tulevaan kesään!  Kaiken huipuksi kyseinen lätsä maksoi ainoastaan 4€ Kappahallin alesta! Ihastuin kyseiseen lippalakkiin välittömästi sen erilaisen muotoilun vuoksi. Pidän myös kovasti hatun kuosista josta löytyy eri sinisen sävyisiä kukkia / lehtiä. 

Veen mukaan tämä on merirosvo viidakko hattu joka on eteisessä paraati paikalla! Suosin Veen vaatetuksessa muutenkin usein Kappahallin lastenvaate valikoimaa, erityisesti pidän newbi mallistosta! Ne ovat erityisen laadukkaista materiaaleista usein valmistettu, kankaat ovat mukavia päällä ja kestävät hyvin useankin pesun joten ehdottomasti meidän kohdalla ollut ainakin hyvä valinta. 

Tykkään niin pelkistetystä kuin värikkäästäkin pukemisesta lapselle. Tilanteesta riippuen. Mistä teidän lasten lemppari vaatteet löytyvät? 









-Elisa

perjantai 22. toukokuuta 2015

Kanaa ja kasviksia kera yrttien

Kyseisen annoksen teko onnistuu kaikilta jotka osaavat suinkin käyttää veistä pilkkomiseen sekä kuorimiseen. Helppoa herkkua ilman ylimääräisiä kastikkeita. Sitä itseään siispä, broilerin rintafilettä sekeä kasviksia. 

Ehkä yksi yksinkertaisin ja helpoin tapa tehdä pika safkaa, on heittää kanan rintafileet uuni vuokraan, päälle suolaa, pippuria sekä yrttejä oman maun mukaan. Toki oikea ja paras valmistus menetelmä olisi paistaa nämä pannulla mutta koska näistä saa todella mehukkaita ja maukkaita myös uunissa, sallittakoon se eikö vaan? 

Mukaan sipulia, valkosipulinkynsiä sekä esimerkiksi kesäkurpitsaa. Uuni 200`C ja sisiin. 

Samassa kypsyy höyrykattilassa pilkotut bataatit sekä parsakaali. 

Tämän aikana ehdit tehdä pikaa muita koti hommia taikka vaan esimerkiksi rauhoittua hetkeksi työpäivän päätteeksi ruuan valmistuessa ihan itsestään. 

VINKKI: Pilko ja kuori kanan kanssa tarjottavat kasvikset / vihannekset valmiiksi paloiksi jo edellisenä päivänä taikka iltana. Töistä tullessa sinun ei tarvitse kuin heittää kyseiset komponentit kattilaan ja vuokaan johon ei aikaa paljoa kulu. ;) 















-Elisa

Bataatti-parsakaali pyree

Yksinkertaisia puhtaita raaka-aineita, vähän perus mausta poikkeavaa ehkä? Miten helppoa on keittää perunat muusia varten? Lisätä joukkoon maitoa, suolaa, voita ja ripaus ehkä valkopippuria? Ihan yhtä helppoa on valmistaa maukas pyree myös muista aineksista. Kuten tässä ohjeessa tälläkertaa. Helppoja ja hyviä raaka-aineita jotka kuitenkin on maultaan jo jotain ihan muuta kuin perus perunamuusi (mikä toki hyvää sekin).

-Kuori Bataatti, kuutioi se hieman isommiksi paloiksi mitä parsakaali.
-Laita vesi kiehumaan höyrykattilaan.
-Laita parsakaalit sekä bataatit höyrykattilan yläosaan kypsymään veden kiehuessa esim nelosella.
-Kaada keitin vesi pois lähes kokonaan.
-lisää joukkoon suola ja ripaus mustapippuria.
-muussaa bataatit sekä parsakaalit sauvasekoittimella ja tarjoile esim. mehevästi kypsytetyn broilerin rintafileen kanssa.







-Elisa

Rakastunut

Nimittäin tähän elämään. En tiedä mitä elämälläni teen, kortit on omissa käsissä, omien valintojen ja tekojen seurauksena tulen tekemään jotain, se on ainakin varma asia. Muu onkin sitten vielä auki, ehkä se avonaisuus juuri siinä hieman jännittääkin. Toisaalta tää tuntuu hyvältä jännitykseltä, tuntuu että mä ehkä tosiaan alan nyt etsimään enemmän sitä mikä on se mun juttuni työelämässä ja elämässä ylipäänsä. Ainut pysyvä elementti on perhe, hyvät ystävät ja Vee, niistä mä olen varma ja onnekkain kun ne mulla on. Tärkein asia elämässäni on olla Veelle hyvä äiti, aina turvana ja häntä varten. Kaikki muut jutut onkin sitten pala siellä ja pala tuolla, palapeli vailla paloja, keskeneräinen.

Oon tosi onnellinen tällähetkellä siitä että oon alkanut arvostamaan omaa arvoani ihmisenä. Harjottelen vielä, mut pikkuhiljaa ja se tuntuu hyvältä. Liian kilttinä olo ja jatkuva muiden eteen tekeminen on sydämmen asia mutta ei sais unohtaa sitä omaa itseään kuitenkaan. Haloo Helsingin yhden biisin sanoja lainaten. "meil on aikaa vaan tää elämä, joten nyt on lähdettävä." Ei elämää kuulu elää vaan muille ja muita varten. Pitää osata elää elämää myös itselleen ja välittää omasta hyvästä olosta. Tehdä asioita jotka tuntuu itsestä ennenkaikkea hyvältä. Joskus on katkottava siltoja jotta voi elää paremmassa balanssissa ja nauttien. Mutta älkää käsittäkö väärin, empatiaa muita kohtaan en aijo kadottaa, se on liimattuna muhun ja hyvä niin.







Tunnen että  mun tie on vasta ihan alussa ja se tuntuu myös hyvältä. Oon nuori tyttö vaikka äiti olenkin ja moneen kertaan elämän rikkoma. Mut oon tässä, seison vankasti jalat maassa ja haluun tehdä omastakin elämästä hyvää samalla kun teen sitä sydämmestäni muille. Haluan oppia sanomaan oman mielipiteeni ja kertoa avoimesti jos joku loukkaa tai toimii mielestäni väärin. Ei kenenkään kuulu sulattaa kaikkea. Miksi pitäisi tehdä asiat kuten muutkin tekee, miksi pitäisi hypätä samaan oravanpyörään koska niin moni elää tietyn muotin mukaan. (mikä toki sekin ok jos itsestä se on se oma juttu.)

Istun parvekkeella, villasukat jalassa ja katon välillä auringonlaskua joka kohta tipahtaa puiden taakse. Hengitän syvään ja tunnen vaan jotain ihmeellistä rauhaa ja hyvää oloa. Voi kunpa mä muistaisin just tän hetken ja fiiliksen niinä hetkinä kun elämä tuntuu hajoavan mun jalkojen alta. Voi kunpa olisi se joku joka silloin osais muistuttaa mua tästä tai että mä itse oppisin elämään niiden kurjien ajatusten kanssa hyväksymällä nekin täysin. Ne on kuitenkin vaan mielen tuottamia hetkellisiä olotiloja jotka muuttuu uuden ajatuksen löydettyä niiden tilalle.

Muista että just susta on vaikka mihin. Löydä omat vahvuudet sekä heikkoudet. Muista elää elämää joskus myös itsellesi ja rakastaa ja arvostaa sydämen täydeltä sitä mitä sulla on ympärillä.



Muista kantaa itseäsi ylpeästi, mutta älä ylpeydellä ylimielisesti. Arvostelijoita löytyy aina.

-Elisa
keskiviikko 20. toukokuuta 2015

Iloa auringosta

Vietin tänään ihanan aurinkoisen aamupäivän yhdessä lempi kaupungissani nimittäin Naantalissa. Se suorastaan puhkeaa kauniiseen kukkaan aikaisin keväällä auringon löytäessä kauniiseen rantamaisemaan joka koostuu venelaitureista, ranta-ravintoloista, puistoista, vanhasta kaupungista, kirkosta ja muumikaupasta joka oli jo avannut ovensa.




Nää pienet pullot on ehkä jopa yli söpöjä! :D (ei yhteistyö)







Aamun kruunasi ystävä typy jonka kanssa istuskeltiin syrjäisemmällä laiturilla auringossa, napsittiin hassuja kuvia. Syötiin salaatti lounas ja höpöteltiin halki poikki pinoon kaikki mieltä myllertävät ajatukset. Nää on niitä tärkeitä pieniä juttuja mutta kuitenkin mielettömän suuria. Melko pikainen näkeminen jätti jälkeensä niin paljon hyvää mieltä, iloa ja innostusta. Ystävä on rikkaus.

Kesä tulee kovaa vauhtia ja noissa maisemissa nautitaan pikku Veen kanssa varmasti monet kesäpäivät ystävien ja perheen seurassa, sekä tietysti myös välillä ihan vaan kaksinkin jätskiä syöden ja hiekkaleikkejä leikkien. Loisto kaupunkiloma kohde niin lapsiperheille kuin kelle tahansa.

-Elisa
maanantai 18. toukokuuta 2015

Nollaus

Huippu viikonloppu takanapäin ja olo on kuin etanalla. Aamusalin jälkeen kotiin kävellessä kenkien tilalla tuntui olevan 100kg betonia, ihan finaalissa. Vaatteiden vaihto vei aikaa, sarjojen välillä tauot venyivät ja silmät seisoivat, mutta silti treeni tuli vedettyä loppuun.

Onko tää nyt sitä kun kuulee ihmisten suusta miten juhlinnan jälkeinen alkuviikko tai vähintään maanantai menee allapäin vähin voimin pikku morkkiksessa. Ehkä tä on sitä, voiko se tulla vaikka ei alkoholia käytäkkään? Ehkä se voi. Oudoimmalta kuitenkin tuntuu se miten se morkkis voi tulla vaikka oli ihan älyttömän kiva viikonloppu! Osasin pitää hauskaa ilman että joka hetki olisin tarkastellut puhelinta ja miettinyt pikku Veetä, hänellä kun tiedän kaiken olevan hyvin ja luotan että Veen isi soittaisi jos syytä olisi. 

On ollut vaan jotenkin älyttömän surullinen ja kurja mieli ihan kokopäivän. Hassua tuntea kurjaa mieltä vaikka olo on periaatteessa melko hyvä jollei kropan väsymystä lasketa. Mikä juttu?



Voisiko morkkis tullakkin siitä että alitajunnassa tunnen pahaa oloa siitä että osasin nauttia ja pitää hauskaa myös ilman Veetä? Edelliskerralla kun Vee oli isällään teki vielä mieli lähinnä itkeä, vaikka tuolloinkin pakotin itseni kavereiden kanssa tekemään kivoja juttuja. On kai opittava elämään siedettävää elämää tuonakin aikana kun poika ei ole läsnä. Pitäähän ne kokonaistenkin perheiden äidit joskus jotain ilman lasta tai ainakin suurinosa. Näin kuitenkin tulee olemaan jatkossakin vaikka kuinka ikävä on itsellä ihan järjettömän suuri siitä huolimatta että ekaa kertaa osasin kunnolla pitää kivaa ja nauttia elämästä tuonakin aikana. Tai no hetkellisesti osasin, kävihän hän mielessäni useaan otteeseen ja kysyin kuulumiset välissä. 

On niin outoa miten yhtäkkiä onkin "mahdollisuus" jokatoinen viikko, viiden päivän ajan aikaa elää vain itselleen. Mahdankohan mä ikinä oppia elämään niin etten tuntisi jatkuvasti huonoa omaatuntoa jostain? 

-Elisa


torstai 14. toukokuuta 2015

Suklaiset mokkapalat (GL, L)

Kuka ei pitäisi perinteisistä mokkapaloista? Minä ainakin tykkään ja tulee ihan lapsuusajat mieleen, jolloin harjoiteltiin siskon kanssa leipomista kotona. Tällä ohjeella gluteenittomat mokkapalat maistuvat ja ovat rakenteeltaan niin lähellä perinteisiä kuin vaan voi olla, joten suosittelen lämpimästi testaamaan!



Ainekset:

4kpl munaa
3dl sokeria
4dl gluteenitonta jauhoseosta
2rkl tummaa kaakaojauhetta
1,5tl leivinjauhetta
100g sulatettua voita tai margariinia (soveltuu myös keijun kasvisrasvalevite jolloin pohja on maidoton)
1,5dl maitoa (käy myös riisi ja soijamaito)


  1. Vaahdota munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi.
  2. Sekoita kuivataineet keskenään, lisää joukkoon voi ja maito.
  3. Sekoita kaikki keskenään tasaiseksi, kaada reunalliselle uunipellille jossa leivinpaperi
Uuni 225`C n. 15min


Kuorrute:

350g tomusokeria
1,5rkl tummaa kaakaojauhetta
4rkl vahvaa kahvia
50g sulatettua voita tai margariinia (Käy myös Keiju)

Sekoita ainekset keskenään ja kaada kypsän lämpimän pohjan päälle. Anna hetki jäähtyä ja lisää laktoositon tummasuklaa rouhe.

VINKKI: Voit myös jättää suklaan pois ja laittaa perinteisiä värikkäitä nompparelleja koristeeksi.




-Elisa

maanantai 11. toukokuuta 2015

Tonnikala-wrapit

Helppo, hyvä ja nopea valmistaa.. Sopii arkeen ja juhlaan, joten tulevia kesäkemuja ajatellen oiva resepti josta kannattaa ottaa koppi! ;)

Itse tein tälläkertaa wrapit tonnikala täytteellä mutta sopii väliin myös kana, kala, liha sekä kasvis vaihtoehto. Wrappeja saa kaupasta valmiina myös gluteenittomana, esim. maissista valmistettuja.



Täyte:

300g yrttituorejuusto (L)
1prk creme fraice (L)
3prk tonnikalaa öljyssä
n. 1dl suolakurkkua pilkottuna pieneksi
puolikas punasipuli pilkottuna pieneksi
yrttejä
0,5tl suola
0,5tl pippuri

Sekoita ainekset keskenään, levvitä täyte tasaisesti kauttaaltaan wrapin päälle. Lisää keskelle wrappia muutama viipale paprikaa sekä rapeaa salaattia. Rullaa wrappi ja leikkaa keskeltä kahtia. Asettele tarjolle.
















-Elisa
torstai 7. toukokuuta 2015

Tuplasuklaa-muffinit



Ainekset:

100g pehmeää voita tai margariinia
2,5dl sokeria
2 kananmunaa
1dl maitoa
4,5dl gluteenitonta jauhoseosta
0,5dl kaakaojauhetta
2tl leivinjauhetta
2tl vaniljasokeria
0,5tl suolaa
50g tummaasuklaata rouhittuna
50g valkosuklaaata

Uuni 200C`, 25min
Ohje on siitä helppo että sen voi toteuttaa vaikka muovilastalla sekoittaen, meidän pieni ainakin ihan innoissaan kun pääsee sekotus puuhiin ja muutenkin mukaan myös äidin touhuihin. 

Sekoita sulatettu voi, sokeri, muna ja maito keskenään jonka jälkeen toiseen astiaan kipataan kuivataineet ja rouhittu suklaa. Yhdistä seokset keskenään ja nostele muffini vuokiin! Lisäsin itse vielä päälle isompia suklaa rouhe paloja jotta muffarit olisivat vieläkin herkullisemman näköisiä päältäkin päin. 















-Elisa

tiistai 5. toukokuuta 2015

Lapsen hyvä olo

Mielipide yleisellä tasolla..
Erimielisyydet eronneiden vanhempien kesken rikkoo eniten pientä tyyppiä. Se on asia joka saa mut jo pelkän ajattelun voimalla voimaan pahoin.



Mun mielestäni aikuinen on aina aikuinen ja hänen on pystyttävä käyttäytymään kunnioitettavasti toista vanhempaa kohtaan vaikka kuinka suhde olisikin loppunut. Ymmärrän että kaikissa tilanteissa näin toki ei voi olla tai se voi olla hyvin vaikeaa. Mutta tilanteessa jossa lapsi kuitenkin voi edelleen olla kummankin vanhempansa kanssa en ymmärrä miksi sopu on joillekkin eronneille mahdottoman hankala.

Itse nielen kilo kaupalla "kuraa" kunhan Vee voi hyvin jos tarvis on. Pitkään jatkunut haukkuminen, kiukku, huuto ja uhkailu toki rikkoo myös lapsen lisäksi toista vanhempaa ja on se jo siinäkin mielessä väärin jos toinen vanhemmista syystä tai toisesta ei osaa olla väleissä ja koittaa haastaa riitaa jo pelkästään kuullessaan toisen hengityksen. Ei kenenkään pitäisi joutua voimaan huonosti toisen ihmisen vuoksi kun syytä ei ole.

Kuvat ovat omiani eivätkä liity kirjoitukseen / omaan elämäämme.


Pahin mitä tapahtuu tilanteessa jossa toinen vanhempi haukkuu toista on se että suurin kärsiä on aina lapsi sen lisäksi toinen vanhempi voi ruveta voimaan henkisesti huonosti. Vahvallakin ihmisellä on voimavaroja rajallisesti. Lapsi aistii kaiken vaikka ei pahoja sanoja edes kuulisi. Mutta vielä ne kuullessaan romuttuu myös pienen ihmisen elämä, kuka haluaa kuulla pahaa omasta vanhemmastaan? Voisiko se tuntua hyvältä? Se on niin väärin että mun suusta ei löydy edes riittävästi negatiivisia sanoja kuvaamaan miten kyseinen asia nostaa kiukkuani.

Miten sovussa sovittu ero voi johtaa toisen ihmisen vihaan ja mikä laittaa päänsisään kasvamaan luuloja ja oletuksia joissa ei ole päätä eikä häntää? Eikö elämä ole helpompaa, kun elää elämää sovussa, kompromissein, hyvällä mielellä ja positiivisia asioita ajatellen sekä tehden? Miksi kukaan haluaa tehdä kiusaa, haukkua, huutaa ja uhata ilman syytä? Kiltti luonteeni ei riitä ymmärtämään sitä, ei vaikka kuinka asiaa mietin. Kuka jatkaa nähdessään lapsen kärsivän? Kuka jatkaa nähdessään miten entinen puoliso on hajoamis pisteessä? En tiedä.

Liian usein kuulee miten kyseisellä tavalla tapahtuu ja se tuntuu ihan kamalalta. Ei kenenkään lapsen kuulu joutua elämään elämää kiukun, huudon ja haukkujen keskellä, syystä että äiti ja isi ei enää jatkaneet yhdessä. Miksi toista vanhempaa pitäisi mustamaalata muille ja lapselle? Miksi toisesta koitetaan antaa muille kuva mikä ei vastaisi todellisuutta? Miksi lähes pakonomaisesti kiukutaan heti kättelyssä kerta toisensa jälkeen. Miksi exän pitäisi aina olla paha ja miksi exässä pitäisi kaikki olla huonoa jos vielä muutama kuukausi sitten halusi elää kyseisen exän kanssa lopun elämäänsä? Monesti kuulee miten mustamaalaava ja kiukkuava ihminen on jätetty osapuoli tai osapuoli joka löytää nopeasti uuden kumppanin. Jos mietin että omaan elämääni tulisi mies jolla olisi lapsi, jos kuulisin hänen kohtelevan lapsensa äitiä huonosti, tuntuisi se minusta itsestäni ainakin mielettömän pahalta koska tietäisin sen todellisuuden että noiden kahden tyypin välillä on joskus ollut jotain niin suurta että yhteistä tietä on tullut tallottua, jokaisessa on aina myös hyvää.

Pieni ihminen on juuri kokenut elämänsä ehkä ensimmäisen ison käänteen joka on mullistanut hänen elämäänsä. Jos kuitenkin elämään on jäänyt vielä molemmat vanhemmat eikö pienin teko olisi antaa lapselle isi ja äiti jotka käytöksellään näyttävät esimerkkiä miten erimielisyyksistä selvitään, miten voidaan edelleen olla väleissä ja kunnioittaa toista ihmistä.

Luin esimerkin johon ajatukseen oli helppoa samaistua ja muistella aikaa omasta lapsuudesta, se meni jokseenkin näin (kyseinen lainaus oltiin sanottu juuri esikoisensa maailmaan saaneelle isälle : "mieti tarkkaan minne menet, nuori mies, mieti tarkkaan mitä teet. Pienet silmät katsovat sinua nyt ja pienet jalat seuraavat sinua." On helppo unohtaa, että nuo pienet silmät huomaavat asioita, joista ei ehkä tajua edes välittävänsä. Esimerkiksi sen miten ihmiset kohtelevat toisiaan. Kuinka usein sanotaan kiitos ja anteeksi. Pysähdytäänkö stop-merkin kohdalla kokonaan vai ei. Lapset saattavat vaikuttaa tietämättömiltä, mutta he katselevat kyllä.

-Elisa
maanantai 4. toukokuuta 2015

Broiler-jauhelihapihvit kasvis lisukkein

Ainekset:

800g kananpojan jauhelihaa
puolikas kesäkurpitsa
punasipuli
valkosipulin kynsi
suolaa
mustapippuria
persiljaa
2kpl munaa
0,5dl gluteenittomia korppujauhoja

Sekoita ainekset keskenään, painele kämmenen kokoisia pihvejä, paista molemmin puolin ja tarjoile uunikasvisten kanssa.

Lisuke:
porkkana
kukkakaali
paprikat
Pilko kasvikset, asettele uunivuokaan, mausta oman maun mukaan ja paista uunissa 200`C kunnes kypsiä. 
















-Elisa