maanantai 2. huhtikuuta 2018

Tunnereaktio

Tunnereaktio = mielenliikutus. Sana tunnereaktio kuvataan olevan tunne, joka ilmenee nopeissa ja yllättävissä tilanteissa. Tunnereaktiota kuvataan myös sellaisena, jota ei voi säädellä. Väitän vahvasti vastaan toisen väittämän kohdalla.

Kuten sanonta, miten "jokainen tunne on matkustava opettaja", osuu ja uppoo elämään hyvin. Miksi hävetä herkkyyttä, ahdistua tuntemastaan tunteesta, kun siihen voisi yrittää pureutua pintaa syvemmältä käsin ja pitää rikkautena kykyä tuntea. Miettiä mistä jokin johtuu, eikä antaa pallon paisua räjähdykseen asti.

On tärkeää että tunnemme ja on melko upea fiilis ymmärtää tunnetta, joka on joskus saanut nollasta sataan räjähtävän reaktion ilman ymmärrystä miksi. Kukaan ei "vain ole tämmöinen" ja sillä sipuli. Jokainen on muovautunut vuosien mittaa tiettyihin reaktio-malleihin, jotka ovat kehittyneet jostakin. Samalla olemme muovautuneet eri luonteisiksi ihmisiksi. Se miten joku kestää kovaakin painetta, voi se olla toiselle liikaa tietyssä tilanteessa. Kun taas jossakin toisessa tilanteessa, voi kaksi erilailla painetta sietävää vaihtaa paikkaa keskenään, kun tilanne onkin eri. Joku loistaa paineensietokyvyn kanssa työssä, kun taas kotona kova paine/vaatimukset, voi olla aivan liikaa. Ja taas toinen, kotona tuhannen asian puhaltaessa päälle, kestääkin erilailla mitä työn aiheuttamassa paineessa.




Kun joskus aloin tekemään töitä itseni kanssa, en osannut edes kuvitella esim. mistä oma vahva tunnereaktioni tietyssä tilanteessa aina johtui. Itseäni ärsytti suuresti käytökseni, reaktio, joka ei tuntunut yhtään sisäiseltä itseltäni. Koin huonoa omaatuntoa ja harmitusta, miksen osannut hillitä tunnetta. Myöhemmin ymmärrettyä, miten ei todellakaan olisi kuulunutkaan vain tukahduttaa, vaan ennemminkin kuunnella mistä tunne yritti niin kovin kertoa. Tunne viesti siitä, miten ylikuormittuneena on hyvä hengittää hetki rauhassa, hoitaa yksi asia kerrallaan viiden sijaan ja hengittää hetkelle, ihan vaan itselleen. Ymmärrettyäni sen, alkoi reaktio muuttumaan ja muovautumaan ymmärrettäväksi. Nyt ymmärrän miksi ahdistuin, stressaannuin ja kiukustuin. Nyt kun osaan pukea sanoiksi, kertoa kun tarvitsen rauhaa ympärilleni herkkyyteni vuoksi. On myös muiden helpompi ymmärtää, jos tarvitsen hetken ihan vaan itselleni.

Koitin paeta kehoni viestimää sanomaa. Miten loogiselta se tunne nyt kuulostaakin kun ymmärrän sen. Reaktio koitti jokaisella kertaa viestiä siitä, mikä oli itselleni liikaa. Taidan olla jossain määrin erityisherkkä ja kun en kyennyt kaikkeen miljoonaan asiaan yhtäaikaa monen vaatiessa lisää samanaikaisesti, tukehdutin itseäni. Eikä tunne ole läsnä päivittäin tai edes viikottain. Joskus kuitenkin ylisuorittajana huomaan, miten vahva tunne hiipii iholle. Silloin on aika höllätä ja helliä itseäkin. Omaa tapaa tuntea ja aistia, ilman huonoa omaatuntoa. Silloin olen myös muille sitä todellista itseäni, enkä poukkoileva ylisuorittaja stressipäissäni.

Oletko joskus pysähtynyt kunnolla miettimään, miksi tunnet tai regoit tietyllä tapaa? Ymmäränyt miten monelle reaktiolle on syy ja se ei tee sinusta vaan sitä "tällainen vain olen". Olet niin paljon muutakin.

Ihanaa viikkoa.

-Elisa
sunnuntai 1. huhtikuuta 2018

Lapsimessut - lippujen arvonta ohjeet!




Kevään odotetuin koko perheen tapahtuma Helsingin messukeskuksessa lähestyy kovaa vauhtia! Näiltä messuilta löytyy katseltavaa ja tekemistä lapsista aikuisiin ja se onkin parasta. Tekstin lopusta löydät ohjeet parin lipun arvontaan, mutta sitä ennen kerron messuista hieman lisää.

Lapsimessujen ajankohta on 20.-22.4.2018. Paikalle tulevien yritysten lista on jo päivitetty sivuille ja sen pääset näkemään TÄÄLTÄ. Itse odotan eniten kotimaisten lastenvaatteiden hypistelyä ja näkemistä. Niistä suurimpana suosikkina on tuore kotimainen Lil Jo & Vilja, joiden ihana printtikangas ihastutti heti ensinäkemältä. Lisäksi odotan lastentarvikkeiden kattavaa valikoimaa ja sitä paikan päällä näkemistä ja tuotteiden esittelyä. Messuilla törmää vuosittain myös uusiin tuttavuuksiin lastenvaate ja -tarvikemaailmassa, joka on melko kiva sekin! Niin paljon yhden valtavan katon alla 3 päivän aikana.

On myös paljon ohjelmaa lapsille, joista osan listasin ylös:

  • Royal Canin pentunäyttelyn loppukilpailu
  • Hertan jumppatuokio
  • Kikattava kakkiainen
  • Jättisaippuakuplaesitys
  • Sepän sirkuskoirat
  • Muumimamman yllätysjuhlat
  • Laula lelut laatikkoon-muskari
ja paljon muuta, joita pääset katsomaan TÄÄLTÄ. Satuhahmojen pyöriessä messuilla kävijöiden joukossa, on yksi joka jaksaa ainakin meillä edelleenkin nostaa hymyn korviin. Miten ihanaa on nähdä jätti koossa pehmoiset Miina ja Manu mm.

Aikuisille mielenkiintoisia lapsiperheen arkeen ja elämään liittyviä ohjelmia on mm.
  • Aktiivinen ja itseensä luottava lapsi-työkaluja kasvattajille
  • Mindfulness-harjoituksia lapsiperhe arkeen
  • Aktiivinen synnytys, doula tukena synnytyksessä

Lapsimessu lipuilla pääsee myös näihin samanaikaisiin tapahtumiin: 

HupiCon - Perheen kouluikäisille ja heidän vanhemmilleen

OutletExpo - Shoppailija löytää kohtuuhinnoin kaudesta ylijääneitä vaatteita.

Eläinystäväni - Kaikille lemmikeistä ja pieneläimistä kiinnostuneille, mahtava tilaisuus nähdä lukuisia  koira- ja kissarotuja sekä kesyrottialintujamatelijoitasammakoita ja marsuja.




ARVONTA OHJEET:

Arvon blogini seuraajien kesken kaksi yksittäistä mobiililippua. Toisen instagram-tilini puolella ja toisen facebook-sivullani. Saat osallistua kumpaakin kautta, arvonnat suoritetaan erikseen.

Facebook arvontaan pääset TÄÄLTÄ
1.Tykkää sivusta
2.Merkkaa arvontakuvaan ystävä, joka voisi myös olla kiinnostunut messuista. Jokainen tägäys on yksi uusi arpa sinulle.

Instagram arvontaan pääset TÄÄLTÄ
1.Seuraa käyttäjääni @elisaerikaaa
2.Tykkää arvontakuvasta
3.Tägää kuvaan ystävä, joka voisi myös olla kiinnostunut messuista. Jokainen tägäys on yksi uusi arpa sinulle.

KILPAILUT PÄÄTTYY MAANANTAINA 9.4.2018 klo. 18, jolloin arvon onnekkaat voittajat!

ONNEA ARVONTAAN, NÄHDÄÄN MESSUILLA! :)

-Elisa




lauantai 31. maaliskuuta 2018

Olet hyvä noin

Päivällä kuvailin uusia kuvia instagramin feediä varten, olen aina rakastanut kuvaamista ja nyt jotenkin ihan erityisen inspiroitunut siitä.  Kuvia jälkeenpäin katsellessa silmäni kiinnittyivät kuitenkin vatsaani. Sadasosasekunnin mielessä kävi ajatus miten kuva täytyy rajata mahan yläpuolelta, kunnes palauduin takaisin tuosta vanhasta ajatuksesta ja pelosta.

Mietin, miten olen synnyttänyt 2kk sitten toisen lapseni ja nyt murehdin jostain hemmetin pienestä renkaasta vatsani ympärillä. Kasvatin mahan sisällä kokonainen ihmisvauvan alusta loppuun asti toistamiseen ja nyt mietin näkyykö vatsallani ylimääräistä. Nyt tätä kirjoittaessa tunnen itseni jo ihan hölmöksi ja päätin siltä istumalta lisätä kuvan ilman rajausta. Siinä olen ja jos jotakuta sattuisi häiritsemään ulkomuotoni, ei se saa olla itseltäni pois. Voin hyvin ja sen koen olevan tärkeintä. Ryhtikin suoristuu ajanmyötä ja vyötäröni kokoon voin vaikuttaa ihan itse, kun sen aika on. Nyt on aika nauttia ja nuuhkutella uusinta tulokasta, eikä todellakaan stressata sitä miltä vartaloni muoto näyttää. Tiedostan myös miten nopeasti vatsa lähti palautumaan ja miten turha ajatus oli vaikkei niin olisikaan.



Jokaisen ihmisen kauneudesta voisin puhua tunti tolkulla, juuri sellaisena mitä kukin on olematta jotakin muuta. Kunpa kenenkään ei tarvitsisi tuntea epävarmuutta omasta ulkonäöstään, tiedän kuitenkin monen kamppailevan oman itsensä hyväksymisen kanssa. Vaikka omaankin mieleen eksyy joskus ajatus, miten jokin kohta kehossa voisi olla jotain muuta. Tiedän silti olevani ihan hyvä näin, itselleni sopiva ja jopa ainutlaatuinen, kuten sinäkin.

Voin myöntää ajatelleeni miltä keho näyttää toisen lapsen jälkeen, miten kroppa palautuu toisella kertaa ja mitä jos lihon ihan hillittömän paljon? Samalla kun pinnallinen ajattelu aiheuttaa ahdistusta, on se kai melko yleistäkin pohdintaa.

Jos näkee itsensä sopimattomana, on aivan sama montako kehua itsestään siihen hetkeen saa. Kun ajatus on syvällä itsessä, ei sitä poista siinä hetkessä sanat miten toisesta näyttää hyvältä. Sen ajatuksen poistuminen päästä vie enemmän aikaa ja työtä oman itsensä kanssa.

Miksi itseä kohtaan on niin helppoa olla kriittinen ja muita katsoessa ajatella, miten hyvältä jotkut toiset näyttävät?



Itse näen kauneutta jokaisessa, rakastan erilaisuutta ja sitä miten arvokkaasti eri kokoiset ja näköiset ihmiset kantavat itsensä ollessaan sinut itsensä kanssa. Epävarmuuden näkyessä minua surettaa, kunpa jokainen uskaltaisi kantaa itsensä omana itsenään, ajattelematta olevansa jotenkin huonolla lailla erilainen tai sopimaton.

Ja kun mietin mitä haluan pojilleni opettaa ulkonäöllisistä asioista, tunnen itseni entistäkin hölmömmäksi, hetkellisen ajatukseni vuoksi. Haluan heidän ymmärtävän, miten sopivia ja ainutlaatuisia he ovat, juuri sellaisina mitä ovat. Sekä sen, miten meitä on erilaisia ja siinä se rikkaus piileekin. Toivon pojille tervettä itsetuntoa, itsensä hyväksymistä ja erilaisuuden ihannointia. Samaa toivon myös kaikille muille ja itselleni häiriön iskiessä kylään ajatuksiini.

OLET HYVÄ JUURI NOIN.

Aurinkoa pääsiäiseen.

-Elisa

P.s Instagramin puolella pääset aktiivisemmin kurkkaamaan arkeamme ja arvontaankin ehtii vielä osallistua! :)