torstai 1. maaliskuuta 2018

Unohtunut makkara

Eräänä aamuna avasin mikron puuroni valmistusta varten, löysin sieltä käppyräisen kylmän makkaran. Nostin makkaran Jaakon eteen aamupalapöydässä ja toisiamme katsoessa räjähdettiin yhtäaikaa nauramaan. Kyse kun ei ollut vain yhdestä makkarasta, vaan lähi päivien saatossa ollaan törmätty moneen muuhunkin vastaavaan. Ollaanko jo tässä kohtaa niin hajamielisiä unen määrän muutosten myötä, että milloin mikäkin homma menee tavalla, jossa ei ole päätä taikka häntää.

Pieni nukkuu yöt jopa varsin hyvin ja siltikin kestää tottua yö heräilyihin. Mietin miten ihmeessä selvisin Veen vauva ajan, jossa hän heräili 10-15 kertaa yössä, suoraa huutoa huutaen puolitoista vuotta. Jotenkin sitä suoritti arkea eteenpäin ja täytyy sanoa että hyvin kyllä meni, jos nyt ollaan välillä kuutamolla jo tässä vaiheessa. Hah. Nyt puhutaan vaan parista heräämisestä yössä kuitenkin. Olenko tullut vanhaksi, sitäkö se on?

Eräänä yönä etsin peitostani jotakin kohtaa, peittoa suoristaen ja todenteolla etsien. Jaakko kysyi mitä teen ja koitin selittää ja etsiä samalla määrätietoisesti. Vieläkään en tiedä mitä ihmettä olen peitosta etsinyt keskellä yötä vauvan syötyä, mutta tärkeää muistan sen olevan ja ei en ollut unessa.

Jaakko pistää leipä pussia jääkaappiin ja voi purkkia leipien paikalle tason nurkkaan. Taas naurattaa kun huomaan hänen touhunsa ja kysyn "meinaatko jatkossa levittää voin huoneenlämpöisenä kylmälle leivälle vai mistä moinen idea?".

Rintakumi hukassa ja pieni itkee nälkäänsä (tämä kun haluaa tissin suuhunsa sillä sekunnilla kun huomaa nälän tulleen, yleensä vielä silmät unesta edelleen kiinni) Käännettiin käytännössä melkein ympäri koko jättimäinen sänky patjoineen ja eipä sitä mistään löytynyt. Päätin imettää ilman kumia (joka suojasi nännin ärsytystä alku imetyksessä).. Sieltähän se sitten löytyi itse nännistä, ihan oikealta paikaltaan periaatteessa, kuitenkin unohtuneena yö syötöstä. Kumi kun tulee pestä sekä kuivata jokaisen käytön jälkeen, eikä tosiaan säilyttää nännissä hautumassa seuraavaan kertaan. Näistä imetys  maito hommista kirjoitan myöhemmin ihan oman postauksensa, miten uidaan maidossa!

Huomaan myös aivojen raksuttavan hitaammalla mitä hetki sitten. Aikaiseksi saan paljon, mutta silti tuntuu olevan asioita myös paljon kesken, tai sitten on mahdollista myös että ylisuoritan huomaamattani, hmmm. Kauppaan on ihan idioottimaista lähteä ilman valmiiksi kirjoitettua listaa, koska kotona ei enää ehkä muista mitä ruokaa mistäkin ajateltiin tehtävän. Tai jotain oleellista unohtuu kauppaan. Tästä lähtien lista kehiin siis!

Tähän asti vähäisempi nukkuminen on tuonut mukanaan hassuja kömmähdyksiä, inan enemmän mitä arjessa ennen vauvelia. Tuossa osa niistä. Onneksi kuitenkin vain kaikkea sellaista, jolla ei niin väliä ole. Saadaan ainakin kunnon naurut toistemme sekoiluista!




Mitä teillä on touhuttu unisina?

-Elisa
4 kommenttia on "Unohtunut makkara"
  1. Ihan tutulta kuulostaa nuo teidän väsyneet touhut! :D Millon oon ollut laittamassa maitopurkkia tiskikaappiin tai yrittänyt keittää kahvia ilman vettä saati puruja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe. Kuulostaa hyvältä! :D Kivaa torstaita Ulla. <3 -Elisa

      Poista
  2. Meillä ihan samanlaista! Kauppaan ei myöskään ole mitään asiaa enää ilman listaa, sillä yleensä ne kaikkein oleellisimmat jutut jää sinne ja kotiin tulee vähemmän sellaiset :D ja kaupassa huomaan usein heijaavani ostoskärryä xD eiköhän tästä joskus selvitä, ennen niin hyvämuistinen minä on nykyään kaikkea muuta. Hyvää naistenpäivää meille pehmeäpäisille tuoreille äideille ja muillekkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! :) Heheh tää ostoskärryjen heijaus jaksaa kyl hauskuuttaa aina sen huomatessa. :D Ihanaa viikonloppua! -Elisa

      Poista