maanantai 5. joulukuuta 2016

Muista kiinni?

Kuinka helppoa on vaatia muilta muutoksia, eri käytöstä ja jotain lisää. Joskus se sanotaan ääneen, joskus pidetään päänsisällä ja oletetaan. "Miks toi ei ikinä vie roskia?" Kyseenalaistaminen ja pohdinta päänsisällä aiheuttaa paisuvan mörön,  joka pikkuhiljaa alkaa ärsyyntymään. Se alkaa vaatimaan ulospääsyä, kun tarpeeksi pohdittu on pidetty liian kauan sisällä. Jos on käynyt näin, monesti se on muuntautunut ajansaatossa jo joksikin aivan muuksi, mitä se oli siinä vaiheessa kun ensimmäistä kertaa ajattelit miten roskat tarvitsisi viedä.

Mikä laittoi liikkeelle ajatuksen miten jonkun toisen tarvitsisi? Jos ajatus olisi lähtenyt vastakkaiseen suuntaan, olisi roskis jo hyvin todennäköisesti viety. Olisit nimittäin vienyt sen itse.


Monen onnellisuus tuntuu riippuvan paljon toisten ihmisten teoista, sanoista ja siitä huomasivatko he saman, minkä sinä itse. Ärsyttikö heitä se? Tai tuliko heille samanlainen olo että roskis tulisi viedä, mutta ehtii sen viedä myös myöhemmin. Mahdollista on myös, että oli roskis miten täynnä tahansa siihen joku ei reagoisi. Ärsyttävää ehkä. Mutta päätöksesi seurata roskista, sen vientiä pois ehdit kokea jotain joka olisi pyyhkäisty omatoimisuudellasi.

Sanomallani pyrin siihen. Asioiden vaikutus itseen pohjautuu pitkälti omiin tekoihin, valintoihin ja asennoitumiseen. Jos olisit vienyt roskat itse, ei sinun olisi tarvinnut kokea negatiivista energiaa ja ajatusta. Ärsyyntyä toiseen ja olettaa miten toisen tulisi se viedä. Mietitkö ikinä että on mahdollista myös, että toinen olettaa ihan samalla tavalla sinusta? Ja joillekin se asia voi olla asia joka ei saa sen suurempaa valtaa mielessä. Tuskin se roskis ikuisesti jatkaa täyttymistään.



Mä oon tehnyt töitä sen suhteen etten olettaisi asioita, kannatan kokeilua!

-Elisa
Be First to Post Comment !
Lähetä kommentti