Joskus puhuminen lapsen kanssa avaa enemmän kuin ajattelu yksin taikka keskustelu aikuisen kanssa. Lapsi saa näkemään maailman mielettömällä tavalla, avaa silmät ja sisimmän sille joka on kokoajan ollut silmiesi edessä.Enkä tässä meinaa että lapselle tulisi selittää kaikki aikuisten huolet, vaan kehotan kokeilemaan kuuntelua. Pienet on huikeita!
Rakastan kuunnella pienen ihmisen höpötystä ja mietintöjä. Miten he näkevät ja kokevat sekä aistivat asioita, jotka ovat meille jo itsestäänselvyyksiä. Miten lapset heittäytyvät hetkiin häpeilemättä ja uskaltavat toimia miettimättä mitä muut ajattelevat. Moni asia on hyvinkin yksinkertaista ja helppoa ymmärtää kun ei anna yksinkertaisen asian muuttua ajatusten mukana.
Lapsi näkee maassa köpöttelevät muurahaiset. Oravan puussa syömässä käpyjä ja tunkee kielen ulos suusta lumihiutaleiden tippuessa taivaalta alas. Lapsi oppii opetukset, jotka monesti ovat yksinkertaisesti selitettyjä heille. Milloin aikuinen alkoi ajattelemaan monen asian niin monimutkaisesti? Milloin painoarvo pienelle asialle kasvoi hallitsevaksi?
Opetamme lapsille uudet asiat yksinkertaisella tavalla kertoen. Opetamme käytöstavat ja asioiden merkitykset. Tsemppaamme kokeilemaan uudestaan epäonnistumisen jälkeen, tai sen pelon vallatessa lapsen mielen hetkeksi. Aikuiselta kysyttäessä yksinkertaista, vastaus voi helposti olla jossakin asiassa "en osaa puhua ranskaa", "en osaa kutoa villasukkia." Jne. Oletko tehnyt jotain jotta voisit oppia, vai päätitkö ettet osaa koska et ole opetellut.
Luota itseesi, älä ajatuksiin jotka tulevat mieleesi, kun olet vihainen taikka surullinen. Ne on yleensä mielen ruokkimia ajatuksia jolla ei välttämättä ole päätä tai häntää.
Mukavaa viikkoa!
-Elisa
Rakastan kuunnella pienen ihmisen höpötystä ja mietintöjä. Miten he näkevät ja kokevat sekä aistivat asioita, jotka ovat meille jo itsestäänselvyyksiä. Miten lapset heittäytyvät hetkiin häpeilemättä ja uskaltavat toimia miettimättä mitä muut ajattelevat. Moni asia on hyvinkin yksinkertaista ja helppoa ymmärtää kun ei anna yksinkertaisen asian muuttua ajatusten mukana.
Lapsi näkee maassa köpöttelevät muurahaiset. Oravan puussa syömässä käpyjä ja tunkee kielen ulos suusta lumihiutaleiden tippuessa taivaalta alas. Lapsi oppii opetukset, jotka monesti ovat yksinkertaisesti selitettyjä heille. Milloin aikuinen alkoi ajattelemaan monen asian niin monimutkaisesti? Milloin painoarvo pienelle asialle kasvoi hallitsevaksi?
Opetamme lapsille uudet asiat yksinkertaisella tavalla kertoen. Opetamme käytöstavat ja asioiden merkitykset. Tsemppaamme kokeilemaan uudestaan epäonnistumisen jälkeen, tai sen pelon vallatessa lapsen mielen hetkeksi. Aikuiselta kysyttäessä yksinkertaista, vastaus voi helposti olla jossakin asiassa "en osaa puhua ranskaa", "en osaa kutoa villasukkia." Jne. Oletko tehnyt jotain jotta voisit oppia, vai päätitkö ettet osaa koska et ole opetellut.
Luota itseesi, älä ajatuksiin jotka tulevat mieleesi, kun olet vihainen taikka surullinen. Ne on yleensä mielen ruokkimia ajatuksia jolla ei välttämättä ole päätä tai häntää.
Mukavaa viikkoa!
-Elisa
Be First to Post Comment !
Lähetä kommentti