Aihe joka saa mun ihmetysnystyrät aivokopassa koholle kun asiasta tehdään liian hankala aivan turhaan. Oon mielettömän onnellinen siitä että omaan kompromissi ajattelumaailman, en nyt löydä oikeaa sopivaa sanaa sille mitä tarkoitan, mutta eiköhän se tuosta jo aukene.
Meitä on joka lähtöön ja eri luonteen omaavia yksilöitä, ihmisiä. Mikä on oikea ja mikä väärä tyyli ajatella. Sille ei taida olla yhtä ja oikeaa vastausta. Kullakin kun on oma vahva mielipide kaikesta mahdollisesta. Mutta se onko valmis muuttamaan omaa mielipidettään on jokaisen oma-asia ja omissa käsissä päätettävänä oleva oikeus.
Mutta nyt tarkemmin tähän kompromissiin. Tykkään itse tehdä asioita jotka miellyttävät myös muita, saavat toisenkin iloiseksi ja hyvälle tuulelle. En tee sitä siksi että haluaisin olla pidetympi tai että haluaisin kerätä jotain plussa pisteitä toimiessani muiden mieliksi. Se tapahtuu luonnostaan ja on mielestäni ihanaa jos voin saada jollekin toisellekin paremman mielen tekemällä kompromissin asiassa jotta molemmat olisi mielissään tai ainakin pikkuisen paremmalla mielellä. Miksi mun pitäisi saada koko omena jos voin ilahduttaa puolikkaalla pikkua joka kinuaa myös maistiaista? Tämä siis karkea esimerkki mitä ajan takaa.
En ole ikinä ymmärtänyt miten jostain asioista tehdään liian suuria jos jokin ei mene juurikin niin kuin itse haluaisi. Miksi joku toimii niin että se miellyttäisi täysin omaa mieltä mutta tekee toisen surulliseksi. Miksi?? Kuten riitatilanteissakin olis hyvä joskus edes yrittää ajatella asiaa toisenkin kantilta. Miksi oma etu on aina joillekkin vaan se tärkein ja ehdottomin?! En ymmärrä. Tässä taas yksi oma mielipiteeni yhdestä asiasta. Sitä en tiedä onko se oikein ajateltu jonkun muun mielestä mutta kyllä se ainakin elämääni helpottaa, siihen auttaa toki se jos toinenkin ihminen osaa tehdä moisen kompromissin.
Kyllähän jo lapsillekin opetetaan pienestä pitäen kompromissin teko taitoa. Esim. Jos Pekalla on kädessään kaksi autoa ja Matilla ei yhtään niin eikö Pekka voisi antaa toisen Matille lainaan jotta tällekin tulisi hyvä mieli. Jos autoja on yksi, eikö sillä voisi vuorotella?
En vaan ole ikinä ymmärtänyt miksi joku tekee pienestä asiasta niin ison että se voi pahimmassa tapauksessa johtaa jopa riitaan, välirikkoon tai muuta vastaavaa. Ja vain siksi että ärsyttää toisen tyyli ajatella jostain asiasta toisin tai siksi että asiat ei menekään niin kuin oli itse ajatellut. Ei sitä tietenkään kaikkia tarvitse miellyttää tai jokaiselle tyrkyttää kadulla sitä ompun palaa mut miksi et ilahduttaisi jotain pienellä eleellä joka ei vaadi sulta paljoa? Mulle ainakin on tärkeintä että mun perhe ja läheiset voi hyvin! Jos mä voin jollekkin heistä tehdä paremman mielen niin varmasti sen teen. Eriävät mielipiteet on hyvä, nehän aiheuttaa jo pelkästäänkin keskustelua mutta se onko taito keskustella avoimesti omasta mielipiteestä tekemättä asiasta sen suuremman on eri juttu. (Tässäkin kirjoituksessa en toki takoita kaikkia asioita, lähinnä asioita jotka eivät ole sen vakavampia.)
Kukin tekee tavallaan, ajattelee ja sanoo mitä haluaa. Onhan tämä vapaa maa moiseen!
Olisiko "arvokas ja hillitty käytös eriävän mielipiteen aiheuttamassa tilanteessa" otollinen lausahdus tähän loppuun?
-E
Meitä on joka lähtöön ja eri luonteen omaavia yksilöitä, ihmisiä. Mikä on oikea ja mikä väärä tyyli ajatella. Sille ei taida olla yhtä ja oikeaa vastausta. Kullakin kun on oma vahva mielipide kaikesta mahdollisesta. Mutta se onko valmis muuttamaan omaa mielipidettään on jokaisen oma-asia ja omissa käsissä päätettävänä oleva oikeus.
Mutta nyt tarkemmin tähän kompromissiin. Tykkään itse tehdä asioita jotka miellyttävät myös muita, saavat toisenkin iloiseksi ja hyvälle tuulelle. En tee sitä siksi että haluaisin olla pidetympi tai että haluaisin kerätä jotain plussa pisteitä toimiessani muiden mieliksi. Se tapahtuu luonnostaan ja on mielestäni ihanaa jos voin saada jollekin toisellekin paremman mielen tekemällä kompromissin asiassa jotta molemmat olisi mielissään tai ainakin pikkuisen paremmalla mielellä. Miksi mun pitäisi saada koko omena jos voin ilahduttaa puolikkaalla pikkua joka kinuaa myös maistiaista? Tämä siis karkea esimerkki mitä ajan takaa.
En ole ikinä ymmärtänyt miten jostain asioista tehdään liian suuria jos jokin ei mene juurikin niin kuin itse haluaisi. Miksi joku toimii niin että se miellyttäisi täysin omaa mieltä mutta tekee toisen surulliseksi. Miksi?? Kuten riitatilanteissakin olis hyvä joskus edes yrittää ajatella asiaa toisenkin kantilta. Miksi oma etu on aina joillekkin vaan se tärkein ja ehdottomin?! En ymmärrä. Tässä taas yksi oma mielipiteeni yhdestä asiasta. Sitä en tiedä onko se oikein ajateltu jonkun muun mielestä mutta kyllä se ainakin elämääni helpottaa, siihen auttaa toki se jos toinenkin ihminen osaa tehdä moisen kompromissin.
Kyllähän jo lapsillekin opetetaan pienestä pitäen kompromissin teko taitoa. Esim. Jos Pekalla on kädessään kaksi autoa ja Matilla ei yhtään niin eikö Pekka voisi antaa toisen Matille lainaan jotta tällekin tulisi hyvä mieli. Jos autoja on yksi, eikö sillä voisi vuorotella?
En vaan ole ikinä ymmärtänyt miksi joku tekee pienestä asiasta niin ison että se voi pahimmassa tapauksessa johtaa jopa riitaan, välirikkoon tai muuta vastaavaa. Ja vain siksi että ärsyttää toisen tyyli ajatella jostain asiasta toisin tai siksi että asiat ei menekään niin kuin oli itse ajatellut. Ei sitä tietenkään kaikkia tarvitse miellyttää tai jokaiselle tyrkyttää kadulla sitä ompun palaa mut miksi et ilahduttaisi jotain pienellä eleellä joka ei vaadi sulta paljoa? Mulle ainakin on tärkeintä että mun perhe ja läheiset voi hyvin! Jos mä voin jollekkin heistä tehdä paremman mielen niin varmasti sen teen. Eriävät mielipiteet on hyvä, nehän aiheuttaa jo pelkästäänkin keskustelua mutta se onko taito keskustella avoimesti omasta mielipiteestä tekemättä asiasta sen suuremman on eri juttu. (Tässäkin kirjoituksessa en toki takoita kaikkia asioita, lähinnä asioita jotka eivät ole sen vakavampia.)
Kukin tekee tavallaan, ajattelee ja sanoo mitä haluaa. Onhan tämä vapaa maa moiseen!
Olisiko "arvokas ja hillitty käytös eriävän mielipiteen aiheuttamassa tilanteessa" otollinen lausahdus tähän loppuun?
-E
Niin se on perus filosofian ydin olla keskustelussa keskellä mikäs olikaan se oikea sana ennakkoluuloton ilman tapaa minä olen oikeassa jokatapauksessa luo se keskustelusta poteroitumisen kun päästään yli minän oikeassa olemisen tarkoituksesta pääsemme rakentavampaan keskusteluun vaikka olisimme eri mieltä.
VastaaPoistaotan esimerkin kun puhutaan vain kuinka palesttinalaiset tekevät väärin sitten sanon pomittaahan israelilaisetkin siviileitä. vastaus järjestäen on olen rättipäiden peen nuolia kyky nähdä omaan pesään on heikko siispä syyllistäkäämme muita vaikka se oma hirviö kasvaa sisimmissämme päivä päivältä enemmän lietsomme vihaa toisiamme kohtaan ja isommat pojat nauravat ja se sylettää.
täällä on tohon loppuun tosi paljon ajatus poliiseja jotka haluaa latistaa sinut toisijaiseen mielipiteeseen joka on opittu iltalehdestä.
en osaa olla oikein erimieltä kanssasi :)