Mitäs mieltä muut on poikien taisteluleikeistä? Pitäiskö niitä rajoittaa, kieltää kokonaan, mites on miekkojen, aseiden ja muiden laita?
Tuntuu että tästä aiheesta löytyy monia eriäviä mielipiteitä joten päätinkin kirjoittaa aiheesta oman postauksen ja tuoda oman mielipiteeni julki.
Oma pikku on nyt tosiaan sen 2,5-vuotias joka on täysin hullaantunut turtleseista nähtyään niitä 4v serkullaan! Hän sai neljä turtles-hahmoa 3 viikkoa sitten ja on jaksanut leikkiä niillä siitä asti jokaikinen päivä. Niistä kysytään heti herättyään ja ne laitetaan sohvalle yöksi nukkumaan ja odottamaan aamua. Leikkii hän edelleen toki myös autoradalla, legoilla, pikkuautoilla, palapeleillä ja muilla mutta ykkösenä on ehdottomasti TURKIIIIS=turtles..
.jpg)
Ekoja kertoja kun näin pojan taisteluleikit ukkeleiden kanssa koitin muutaman kerran kieltää "Ei noin, sille tulee pipi" yms... Mutta aivan turhaan, niinhän niillä ukkeleilla leikitään. Ainut mitä ollaan opetettu on että leluilla taistelulla ja toisen ihmisen kanssa taistelu, on kaksi eri asiaa. Näin ollen taisteluleikit leluilla on ok kunhan iskut eivät osu toiseen ihmiseen. Miekat ja muut on vielä pois omasta lelukopasta mutta kyllä kyläillessä jos muilla lapsilla on miekkoja, tietää tuo pieni tarkalleen mitä niillä tehdään vaikka hänellä itsellään ei niitä olekaan. Niin kuin lapsi ottaa esimerkkiä aikuisen tekemisistä ja sanomuksista ottaa hän esimerkin myös muiden lasten leikeistä tietysti.
Poikalapset on leikkinyt kautta-aikojen taisteluleikkejä, ennen muovisia leluja tehtiin miekat ja aseet puusta, sitten tuli mielettömän hienot tänäpäivänä jo arvokkaatkin peltilelut ja nykypäivänä niitä tehdään jo vaikka mistä materiaaleista. Kaipa se on vaihe joka kuuluu poikalapsen elämään ja kukin vanhempi voi tehdä oman päätöksensä saako oma lapsi leikkiä vapaasti niitä vaiko ei. Meidän rajat rakentuu sen ypärille että ketään toista ei saa satuttaa mutta leluilla saa leikkiä ja antaa mielikuvituksen laukata vapaasti kunhan ymmärtää olla loukkaamatta toista tai itseään tahallisesti. Näin on leikitty jo satoja vuosia joten miksi kieltäisin moisen, Väitän että enemmän hallaa tekisi näyttää ohjelmia joissa mäiskitään tai pelata pelejä joissa taistelija nousee iskuista huolimatta aina uudelleen ylös, kun se että saa itse leikkiä ukkeleilla super hyppyjä ja muita taistelu asentoja tehden oman mielikuvituksen voimin ja kohtuullisin rajoin. Mielestäni pelien ikärajoituksia ei ole asetettu turhaan. Näin ollen olisi varmaan hyvä aikuisen itse esimerkiksi pelata peliä ennen kuin ostaa lapselle pelin mikä jollain muullakin on tietämättä mitä todellisuudessa pelit sisältävät.
Juttelin kummitätini kanssa aiheesta, hänellä on viisi lasta joista jokainen poikia ja olen aina ihannoinut sitä millainen äiti hän on! Jos jollekkin niin hänelle äitiys sopii, sylin täydeltä rakkautta mutta rajatkin löytyy. Hän sanoi mielestäni hyvin. "vaikka poika-lapselle ei antaisi leluksi taistelu juttuja, tulevat ne kehittämään niitä milloin mistäkin. Jos lapselta vaan löytyy mielikuvitusta niin hän kyllä keksii niin henkarista kuin narunpätkästäkin jonkinmoisen aseen jolla leikkiä poikien taisteluleikkejä." Ja niinhän se varmasti juuri onkin! Tuossa perheessä riittää menoa yllinkyllin ja on saatu leikkiä vapaasti kunhan ketään toista ei satuteta tai tehdä toiselle pahaa. Jokaisella lapsella on ollut vaihe jolloin taisteluleikit on ollut se juttu mutta niin myös jokaisella lapsella on tuo vaihe mennyt ohi. Ja jokainen lapsi on mielettömän kultainen, kiltti, rehti, rakastava vaikka miekkoja ja muita on löytynyt. Joten taitaa olla tämänkin yhden poika-lapsen äidin aika vaan totutella erilaiseen leikkimis tyyliin mihin itse lapsena tottui. Tytöillä on tyttöjen jutut ja pojilla poikien. Toki voihan sitä tytöt leikkiä poikien juttuja ja päinvastoin...
Leikin edelleen lastenleikkejä oman ja muiden lasten kanssa jos mut sinne lattialle pyydetään. Siellä ryömitään ja kontataan mukana, ajetaan kilpaa pikkuautoilla huulia päristellen ja leego linnoja rankentaen. Mut oon aina ollut semmonen. Kaikki ei tunne omakseen rymytä mukana vaan istuu ennemmin sivussa katsoen (teenhän mä sitä tietysti myös). Mutta poika nauttii kyllä saadessaan myös aikuisen leikkikaverin ja kikattaa ratketakseen hassutteluille ja sille kun äiti esittää turtlesta tai isi dinosaurusta. Kivaa.
Välillä kuuluu jos jonkinmoista äänähtelyä ja kolinaa mutta tarkemmin kun jää kuuntelemaan pojan leikkejä itsekseen tai toisen lapsen kanssa, välistä kuuluu myös "vooiiii, anteekki tuli pipi", "Ee haattaa, puhaltaa, antaa hali" JNE.. :D
-E
Ekoja kertoja kun näin pojan taisteluleikit ukkeleiden kanssa koitin muutaman kerran kieltää "Ei noin, sille tulee pipi" yms... Mutta aivan turhaan, niinhän niillä ukkeleilla leikitään. Ainut mitä ollaan opetettu on että leluilla taistelulla ja toisen ihmisen kanssa taistelu, on kaksi eri asiaa. Näin ollen taisteluleikit leluilla on ok kunhan iskut eivät osu toiseen ihmiseen. Miekat ja muut on vielä pois omasta lelukopasta mutta kyllä kyläillessä jos muilla lapsilla on miekkoja, tietää tuo pieni tarkalleen mitä niillä tehdään vaikka hänellä itsellään ei niitä olekaan. Niin kuin lapsi ottaa esimerkkiä aikuisen tekemisistä ja sanomuksista ottaa hän esimerkin myös muiden lasten leikeistä tietysti.
Poikalapset on leikkinyt kautta-aikojen taisteluleikkejä, ennen muovisia leluja tehtiin miekat ja aseet puusta, sitten tuli mielettömän hienot tänäpäivänä jo arvokkaatkin peltilelut ja nykypäivänä niitä tehdään jo vaikka mistä materiaaleista. Kaipa se on vaihe joka kuuluu poikalapsen elämään ja kukin vanhempi voi tehdä oman päätöksensä saako oma lapsi leikkiä vapaasti niitä vaiko ei. Meidän rajat rakentuu sen ypärille että ketään toista ei saa satuttaa mutta leluilla saa leikkiä ja antaa mielikuvituksen laukata vapaasti kunhan ymmärtää olla loukkaamatta toista tai itseään tahallisesti. Näin on leikitty jo satoja vuosia joten miksi kieltäisin moisen, Väitän että enemmän hallaa tekisi näyttää ohjelmia joissa mäiskitään tai pelata pelejä joissa taistelija nousee iskuista huolimatta aina uudelleen ylös, kun se että saa itse leikkiä ukkeleilla super hyppyjä ja muita taistelu asentoja tehden oman mielikuvituksen voimin ja kohtuullisin rajoin. Mielestäni pelien ikärajoituksia ei ole asetettu turhaan. Näin ollen olisi varmaan hyvä aikuisen itse esimerkiksi pelata peliä ennen kuin ostaa lapselle pelin mikä jollain muullakin on tietämättä mitä todellisuudessa pelit sisältävät.
Juttelin kummitätini kanssa aiheesta, hänellä on viisi lasta joista jokainen poikia ja olen aina ihannoinut sitä millainen äiti hän on! Jos jollekkin niin hänelle äitiys sopii, sylin täydeltä rakkautta mutta rajatkin löytyy. Hän sanoi mielestäni hyvin. "vaikka poika-lapselle ei antaisi leluksi taistelu juttuja, tulevat ne kehittämään niitä milloin mistäkin. Jos lapselta vaan löytyy mielikuvitusta niin hän kyllä keksii niin henkarista kuin narunpätkästäkin jonkinmoisen aseen jolla leikkiä poikien taisteluleikkejä." Ja niinhän se varmasti juuri onkin! Tuossa perheessä riittää menoa yllinkyllin ja on saatu leikkiä vapaasti kunhan ketään toista ei satuteta tai tehdä toiselle pahaa. Jokaisella lapsella on ollut vaihe jolloin taisteluleikit on ollut se juttu mutta niin myös jokaisella lapsella on tuo vaihe mennyt ohi. Ja jokainen lapsi on mielettömän kultainen, kiltti, rehti, rakastava vaikka miekkoja ja muita on löytynyt. Joten taitaa olla tämänkin yhden poika-lapsen äidin aika vaan totutella erilaiseen leikkimis tyyliin mihin itse lapsena tottui. Tytöillä on tyttöjen jutut ja pojilla poikien. Toki voihan sitä tytöt leikkiä poikien juttuja ja päinvastoin...
Leikin edelleen lastenleikkejä oman ja muiden lasten kanssa jos mut sinne lattialle pyydetään. Siellä ryömitään ja kontataan mukana, ajetaan kilpaa pikkuautoilla huulia päristellen ja leego linnoja rankentaen. Mut oon aina ollut semmonen. Kaikki ei tunne omakseen rymytä mukana vaan istuu ennemmin sivussa katsoen (teenhän mä sitä tietysti myös). Mutta poika nauttii kyllä saadessaan myös aikuisen leikkikaverin ja kikattaa ratketakseen hassutteluille ja sille kun äiti esittää turtlesta tai isi dinosaurusta. Kivaa.
Välillä kuuluu jos jonkinmoista äänähtelyä ja kolinaa mutta tarkemmin kun jää kuuntelemaan pojan leikkejä itsekseen tai toisen lapsen kanssa, välistä kuuluu myös "vooiiii, anteekki tuli pipi", "Ee haattaa, puhaltaa, antaa hali" JNE.. :D
-E
Be First to Post Comment !
Lähetä kommentti