keskiviikko 14. maaliskuuta 2018

Imetys hommia

Se mikä esikoisen imetyksessä meni päin honkia, on onnistunut nyt toisen kohdalla helpommin tai noh, onnistunut ainakin. Kirjoitin imetykseen valmistautumisesta ennen vauvan syntymää, siitä pääset lukemaan täältä.

Miten meillä on nyt sitten mennyt?

Aloitetaan synnäriltä, jossa teki mieli purra tyynyä ja tihrustaa itkua jokaisen imetyksen kohdalla. Sattui se nimittäin aluksi PALJON, kuten Veenkin kohdalla. Siihen liitettynä jälkisupistukset (jotka yleisesti tulee uudelleensynnyttäjälle) oli olo imetyksen aikana kurja. Sanoin Jaakolle monesti, miten ihmettelen synnyttäneeni kokonaisen lapsen hetki sitten ja nyt tuntuu kuin sekoaisin imetyksen aiheuttamaan kipuun ja jälkisupistuksiin. Onneksi suurin kipu oli kuitenkin ainoastaan imettäessä, eikä jatkuvaa. Oli siinä siis runsaasti aikaa nauttia myös alun ihanuudesta, pienestä uudesta ihmisestä, elämän ihmeestä.



Mitä tein/tehtiin toisin? Otin rintakumin käyttöön heti alussa, sen uskon estäneen rintojen rikkoutumisen. Sairaalan sähköpumpulla tyhjensin rinnat ainoastaan kerran, estääkseni niin sanotun liikatuotannon tuossa vaiheessa. Maito kun ei tuntunut muutenkaan mahtuvan rintoihin, saati vauva ehtinyt niitä tyhjentämään, pahin pingotus oli kuitenkin saatava pois. Lisäksi kylmät rikotut kaalinlehdet (vanhankansan kikkakolmonen), oli totaalisen hyvä!

Imuotetta tarkastettiin sairaalassa usein, muutama kätilö oli perehtynyt imetykseen ja ihanaa että nyt oli näin. Kotiutumisen jälkeen pahin pingotus tasaantui ja pystyin lisäksi jättämään rintakumin pois toisen viikon kohdalla. Aluksi imetin joka toinen kerta kumilla ja jokatoinen ilman, näin rinta tottui ärsytykseen ja nyt mennään viidettä viikkoa jo ilman. Kipu hävisi siinä 2-3 viikon kohdilla, näin ollen jokainen kyynel silmäkulmasta valuen pienen tarttuessa kuin piraja kiinni, oli se sitä mitä se vaati! Tottumista ja imetyksen onnistumiseen uskomista ja ennenkaikkea sen onnistumisen halua.

Nyt takana on 6,5vk TÄYSIMETYSTÄÄÄÄÄ!!! Olen hullun onnellinen jokaisesta päivästä ja täydestä viikosta joita ollaan yhdessä pikkuihmisen kanssa saavutettu! Takana on kylläkin myös neljä rintatulehdusta, jotka saa turhautumaan hetkellisesti. Itsellä menee aina koko keho ihan kosketusaraksi, tärisen kylmästä ja pää jomottaa korkean kuumeen kourissa. Kunpa niitä ei enää tulisi.

Kesti imetys miten monta päivää tahansa, uskon jokaisesta tipasta olevan hyötyä vauvalle. On se ihan spesiaali homma katsoa vauvaa ja tajuta, miten tuon pienen jokainen nouseva gramma painossa on omalla maidolla tehty.

Miten imetys on onnistunut sinulla?

Parhaiten meidän elämää pääset seuraamaan instagramista. :) Ihanaa kun oot mukana matkassa.

-Elisa

2 kommenttia on "Imetys hommia"
  1. Hei, kuinka kauan sulla on kestänyt aina rintatuledus ennen kun helpottanut? Ootko joutunut syömään niihin ab kuuria?

    VastaaPoista
  2. Vuorokauden kestänyt aina pahin jossa myös kuumeen nostanut. Mut muuten se on yleensä sen 3-5pv oireillut. En ole yhtäkään antibioottia joutunut onneksi syömään. Itse hoitanut aktiivisesti Burana tukena. -Elisa

    VastaaPoista