Ystävän linkatessa instagramissa kuvan jonka tekstissä luki "you`re always one decision away from a totally different life." Mietin miten kuva todella oli osoitettu oikeaan osoitteeseen eli minulle. Ihmiselle, joka ei oikein ole saanut kiinni siitä tietystä narun päästä, jota kädet koittavat niin kovin kavuta kiinni. Vain yksi valinta voisi muuttaa kaiken, se voisi päästää minut pois tästä tämänhetken ahdingosta tulevan suhteen mitä tulee työhön. Tietämättömyys on itselleni hankala välillä, se saa jotenkin levottomuutta aikaan ja aiheuttaa stopin vaikka normaalisti tiedän aina mitä teen. Samalla oivalsin, jo aiemmin mielessä ajoittain käynyttä ajatusta kiireestä löytää uusi polku nyt heti mulle ajatuksella.
Taidan kaasutella liian kovalla palolla kohti uutta työtä, ajatuksella: tuosta tulevasta työstä tulen saamaan irti enemmän, kuin kerran kuukaudessa palkan taka taskuuni. Saamatta kuitenkaan varmuutta, uskallusta, kunnolla kiinni tai ymmärrystä kokonaiskuvasta. Mitä lähden toteuttamaan, mikä on se oma juttuni, mitä se vaatii, mihin koen olevani nyt valmis? En antanut hetkeäkään itselleni aikaa oikeasti maistella asiaa astetta enemmän ja syvemmältä.
Huomasin omassa käytöksessä "virheen", pähkäillessä ammatinvaihtoa, joka on myös äärettömän tärkeä valinta. Heti alusta alkaen aloin taas kerran suorittamaan asiaa, asetin korkeat tavoitteet ja paineen harteilleni ennen alkutekstiä. Lopputulos oli useampi narun pätkä käsissä, ilman yhtäkään varmalta tuntuvaa suuntaa. En saanut kiinni yhdestäkään ja mieli pomppi pelon, innostuksen ja miljoonan muun tunteen välillä. On hyvä asettaa tavoitteita, mutta on hyvä antaa edes hetki aikaa ajatuksille. Minä kun lähdin uuden ammatin jahtiin täysillä puskien, kuitenkaan tietämättä mitä se olisi. Suoritin ennen kuin edes tiesin mitä suoritan.. Pidän ja innostun aina täysillä kaikesta uudesta, näin huomasin käyvän myös nyt mutta pohjatyö olisi ollut ihan järkevää viedä astetta pidemmälle.
Näin ollen päätinkin aloittaa ihan alusta kysyen itseltäni muutamia kysymyksiä:
Millaista työtä haluaisit tulevaisuudessa tehdä?
Mitä se vaatii toteutuakseen?
Missä voisit kyseiset taidot oppia?
Onko mielenkiintosi herättäneissä ammateissa, jokin tietty yli muiden?
Onko opiskelun aloitus koska mahdollinen?
Mikä sinua estää?
Jne..
Jos löydän esteen, avarran katsomustani enkä anna pelolle valtaa, joka vierastaa muutosta sen konkretisoituessa. Koitan avata ajatuksia ilman painetta "minun on pakko keksiä jotain heti, ei, ei ole. Minulla on vielä aikaa ja tuo aika on äärettömän tärkeä osa päätösten teossa jotka eivät avaudu heti kättelyssä. Silloin juuri on hyvä vähän mutustella, kun kuitenkaan en tyhjänpäälle ole jäämässä välittömästi. Pyrin kuuntelemaan itseäni sekä uskon, miten palaset löytävät paikalleen kun niiden aika on.
Nyt nautin matkasta johon on muutenkin tullut mukavia muutoksia.
Millä te saatte mielessä myllertävästä ajatuksesta kiinni?
-Elisa
Taidan kaasutella liian kovalla palolla kohti uutta työtä, ajatuksella: tuosta tulevasta työstä tulen saamaan irti enemmän, kuin kerran kuukaudessa palkan taka taskuuni. Saamatta kuitenkaan varmuutta, uskallusta, kunnolla kiinni tai ymmärrystä kokonaiskuvasta. Mitä lähden toteuttamaan, mikä on se oma juttuni, mitä se vaatii, mihin koen olevani nyt valmis? En antanut hetkeäkään itselleni aikaa oikeasti maistella asiaa astetta enemmän ja syvemmältä.
Huomasin omassa käytöksessä "virheen", pähkäillessä ammatinvaihtoa, joka on myös äärettömän tärkeä valinta. Heti alusta alkaen aloin taas kerran suorittamaan asiaa, asetin korkeat tavoitteet ja paineen harteilleni ennen alkutekstiä. Lopputulos oli useampi narun pätkä käsissä, ilman yhtäkään varmalta tuntuvaa suuntaa. En saanut kiinni yhdestäkään ja mieli pomppi pelon, innostuksen ja miljoonan muun tunteen välillä. On hyvä asettaa tavoitteita, mutta on hyvä antaa edes hetki aikaa ajatuksille. Minä kun lähdin uuden ammatin jahtiin täysillä puskien, kuitenkaan tietämättä mitä se olisi. Suoritin ennen kuin edes tiesin mitä suoritan.. Pidän ja innostun aina täysillä kaikesta uudesta, näin huomasin käyvän myös nyt mutta pohjatyö olisi ollut ihan järkevää viedä astetta pidemmälle.
Näin ollen päätinkin aloittaa ihan alusta kysyen itseltäni muutamia kysymyksiä:
Millaista työtä haluaisit tulevaisuudessa tehdä?
Mitä se vaatii toteutuakseen?
Missä voisit kyseiset taidot oppia?
Onko mielenkiintosi herättäneissä ammateissa, jokin tietty yli muiden?
Onko opiskelun aloitus koska mahdollinen?
Mikä sinua estää?
Jne..
Jos löydän esteen, avarran katsomustani enkä anna pelolle valtaa, joka vierastaa muutosta sen konkretisoituessa. Koitan avata ajatuksia ilman painetta "minun on pakko keksiä jotain heti, ei, ei ole. Minulla on vielä aikaa ja tuo aika on äärettömän tärkeä osa päätösten teossa jotka eivät avaudu heti kättelyssä. Silloin juuri on hyvä vähän mutustella, kun kuitenkaan en tyhjänpäälle ole jäämässä välittömästi. Pyrin kuuntelemaan itseäni sekä uskon, miten palaset löytävät paikalleen kun niiden aika on.
Nyt nautin matkasta johon on muutenkin tullut mukavia muutoksia.
Millä te saatte mielessä myllertävästä ajatuksesta kiinni?
-Elisa
Be First to Post Comment !
Lähetä kommentti