torstai 13. huhtikuuta 2017

Olettaminen

Tuo myrkyttävä tapa joka aiheuttaa valtaosan erimielisyyksistä, on oletus. Pieni ajatus päässä, joka ei löytänyt suusta ulos tarpeeksi ajoissa. Jokaisen mieli toimii omalla tavallaan, omaa vauhtia, omin ajatuksin.

Annan esimerkin:

Yhtenä päivänä mietin, miten tykkäisin jos kumppanini tekisi yhden pikkuriikkisen haaveeni todeksi. Kunnes lopulta ajatus päätyi toisella tapaa oivaltamiseen, onneksi näin. Olen tavannut kumppanini 12 vuotta sitten kaverina, oppinut hänen tapansa toimia, elää ja olla. Seurustellut hänen kanssaan viimeiset 2 vuotta elämästäni. Olen ehtinyt nähdä monia asioita miten hän huomioi, toimii, tuntee ja kokee. Silti minä pitäisin jostain mitä hän ei ollut toteuttanut oli ajatus päässäni. Pääni sisällä haaveilin ja toivoin miten olisi niin kiva jos saisin tuon pienen yllätyksen, tuntea oloni erityiseksi (vaikka saan tuntea sitä jokapäivä muilla tavoin(unohdinko ne muut, kun haaveiden huumassa lentelin tietyn pienen pilven päällä?)) Ihan hetkeksi taisin unohtaa häiriössäni.

Kun kyseistä yllätystä ei kuulu, ei edes "vahingossa" ilmaan heitettyjen omasta mielestä fiksujen vinkkien saattelusta huolimatta. Alkaa ilmaantumaan pieni harmitus, ehkä pieni pettymyksen tunne. Koska en ole saanut sitä mistä haaveilen ja en oikein paljoa yleensä pyydä kun teen itse.

Olen alusta asti nähnyt tavat millä hän näyttää rakkautensa, saanut itse paljon myöhemmin päähäni asian jota häneltä toivoisin. Kuitenkaan koskaan suoraan siitä sanoen tai ilmaisten olen sitä halunnut. Kun sitä ei tule, tuo olettamus muuttuu ja myrkyttää mieltäni. Se saa aikaan pienen harmituksen kumppaniani kohtaan ja minut pahimmillaan jopa surulliselle mielelle.

Ymmärrätkö mitä ajan takaa. OLETUS --> HAAVE toteutuksesta josta toisella ei ole harmainta aavistustakaan tai ainakaan siitä millaiseksi tuo pieni haave on mielessäni muodostunut niin kovin tärkeäksi --> PETTYMYS kun haavetta ei ole toteutettu --> haavetta joka on kokoajan ollut oman pääni sisällä piilossa toiselta. Siinä mielessä piilossa että vaikka toinen olisikin ymmärtänyt mistä haaveilen, hän tuskin kuitenkaan ei ajatellut sen merkitsevän ajan saatossa niin paljoa. Pienestä kun oli kyse.




Tässä taas yksi syy miksi tykkään pohtia paljon, jotta mieli avartuisi ja ymmärtäisi paremmin. Jotta jo valmiiksi hyvä ei muutu huonoksi.  PUHU tai ole vaan olettamatta. Ota mikä vastaan tulee ja anna minkä koet itse luontevaksi. Unohda olettamukset miten jonkun muun pitäisi toimia haluamallasi tavalla koska jokaisella on omat tapansa toimia, toteuttaa ja tuntea. Ihan oikeat tavat, hänen elämänsä muokkaavat mallit. Sinulla sinun, täysin eri elämän muokkaamat. Harvemmin kukaan pääsee toisen pään sisälle ihan jokaista ajatusta myöden.

Jokainen meistä luo itse oman onnellisuutensa, se kaikki mitä siihen päälle mahdollisesti voi tulla toisilta on kaikki ylimääräistä ja mielettömän spessua. Jos itse teet paljon, ei ole väärin vaikka toinen tekisi vähän.. Kukaan tuskin pakottaa sinua, olettaa toki voi mutta siinä kohtaan on mahdollisuus avata suu ja puhua.

Mieltä avartavaa päivää.

-Elisa

Be First to Post Comment !
Lähetä kommentti