torstai 11. elokuuta 2016

Umpikuja ja miljoona mahdollisuutta

Mulla on aina ollut jostain syystä suuri tarve yrittää pelastaa kaikki, niin kuivalla maalla matelevat madot kuin pähkäillä miten ihmeessä maailmaan tulisi rauha ja sodat loppuisivat. Tarve auttaa, huolehtia, hoivata ja tehdä toisten puolesta. Voitte ehkä kuvitella miten tuohon väliin mahtuu kasapäin jos jonkinmoista.

Oon aina saanut mielettömästi aikaiseksi kaikkien muiden vuoksi. Hoidan, teen, suoritan.. Mitä tahansa jotta voisin olla avuksi, pyytäessä ja varsinkin pyytämättä. Jos joku sanoo tarvitsevansa jotain mitä ei ole löytänyt alan heti etsimään. Jos jotain pystyn hoitamaan kumppanin puolesta, varmasti sen hoidan ja vien kunnialla loppuun. Tiedän että pitäisi höllätä ja antaa tehdä myös itse jottei asiat muutu itsestäänselvyyksiksi.



Miksi ihmeessä tuota samaa tarmokkuutta, tekemistä sillä sekunilla ei löydy kun oma pää keksii uusia ideoita ja ajatuksia. Mitä tapahtuu? Enkö pidä itseäni tai tarpeitani yhtä tärkeänä? Jos lähtisin toteuttamaan kaiken mitä päähäni juolahtaa ei päivissä riittäisi tunnit. Mutta jos olisin lähtenyt toteuttamaan itseäni, tekemään isompia muutoksia elämään ja asioihin tiedän että olisin saanut aikaan jotain mitä niin kovin etsin. Jotain jolla on isompi merkitys, päämäärä. Oli se sitten vanhuksien ruokkimista tai hyvinvoinnista luennointia. Tiedän että mun paikkani ei ole siellä missä nyt olen.

Mut on tarkoitettu johonkin muuhun, olemaan enemmän hyödyksi, ideoimaan, inspiroimaan, toteuttamaan. En vaan tiedä vielä mitä se on niistä kaikista ajatuksista joita mieleen pomppailee, tai onko se edes mikään niistä.

En tiedä. Toivon vaan että toteutan unelmia, uskon itseeni ja ennenkaikkea saisin omien unelmien eteen varsinkin tehtyä niitä hommia jotta nekin toteutuisi.

Oon hyvä kannustamaan ja tsemppaamaan muita kohti päämäärää. Nyt opettelen löytämään sen saman tsempparin kannustamaan mut itseni johonkin mun juttuun. Koska tiedän sen faktan että se kaikki mistä unelmoin on mun omien tekojen päässä musta.

-Elisa




4 kommenttia on "Umpikuja ja miljoona mahdollisuutta"
  1. ensinnäkin kuva näytti hyvälle mitä sulle merkkaa junarata?
    heippa miks et vaan rohkeesti alkaisi kirjoittaan niistä kaikista ajatuksisat ja ideoista mitä mieleen tulee juu onhan se ehkä vaikeeta jos akaa miettiin pitääkö joku mua sekopäänä jnee mut tiiäks kun sitten jok urandom voi tulla kirjottaan mitää se sun ajatus mieleen herättää ja se kehittää kumpaakin ehkä?

    Mitä tarkoitit tää ei oo mun paikka henkistä tilaa vai et pitisi muuttaa johonkin toiseen kaupounkiin ja siellä missä nyt oelt et pääse hengessäsi lentoon kun vanhat jutut ja toimitapa estää sen. siis kun itte pitää muuttaa tonne hesaan kun sieltä löysi sen uude ntunteen ja uskon et meijät on luotu kulkemaan ja nauttimaan eriaasioista eripaikoissa ja kyllä sen lapsen kaakin voi kierrellä ja tottuttaas lapsen erilaiseen elämän tapaan parahaimmassa tapuksessahan se saa frendei ympäri ämpäri maailman ja löytää niit sielun ystävii?...
    tos on paljon tuttuu tossa ongelmien hoitamiseesa tai löytää vastauksen muiden ongelmiin ok oma ongelma on van byrokraatit ja se helvetin paperihässäkkä ja niissä oon uuvatti ja se välitila aian turhauttaa kun tietää mitä voi tehdä :9..
    sillä on j helvetin iso merkitys elämässä mitä enempi jokainen oikeesti uskaltaa toteuttaa itseään se rakkaus ja hyvän olon tunne kasvaa iha nsikana täytyy vaan välillä varoo et ei oo liikaa päävilvissä et saa arkeakin hoidettua jos on lapsii.. mut hei rohkeesti kirjota kaikista ajatuksista ne on vaan kirjoituksia eikä tarkota et nii ntekisit se oikeesti avartaa ja joku voi olal sen viimesen lukon avaisia u never know its beauty of life ..

    aivan ja jos sulla on helaktisti unelmia ja ajatuksia niin oikeesti alota pikkasessta esim tänään haluan kävellä pinkissä topissa ja muuten älästi nii ntee se toi ol ivaan esimerkki se tekee hyvää se on toki onngelma jos on tosi paljon ajtuksii niin sekin vaikuttaa kun haluaisi tehdä heti niti kaikkea ja sit ei pääse eteenpäin itekkin sitä rauhallisuutta omalal kohdalla opettelee. mut paa niit ajatuksii mielelläni luen niitä . kuuntele aina sydäntäs se muuttuu ääneksi ja sitten alat oleen ittesi kaa synkassa hullutla kuullostaa mut anna vaan mennä tsemppiä oot hieno ihminen ja ansainnu onnea

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. KIITOS! :) Mahtavaa miten kommentoit useasti kirjoituksiani, se merkitsee paljon! Saat mut ajattelemaan enemmän ja nimenomaan ajattelemaan niitä asioita ehkä entistä syvällisemmin jolloin voin saada helpommin kiinni jostain ajatuksesta, tai miettiä niitä mahdollisuuksia "mitä mä todella haluan tehdä.. jne".

      Noin mä oon pyrkinyt tekemäänkin, pieniä toteuttamaan ja itseasiassa siitä voisinkin kirjoittaa miten tää kesä on mennyt. Oon toteuttanut ja tehnyt asioita. Keväällä tein ajatuskartan johon listasin erilaisia haaveita, tavotteita ja unelmia. Osan niistä oon jo toteuttanut ja tää kesä on ollut mitä mahtavin!

      Junarata ei sinänsä merkitse mitään erityistä. Oon aina vaan pitänyt niistä ulkonäöllisesti. Tykkään siitä jatkuvuudesta. Tää kyseinen kuva ei kyllä anna sitä kauneutta ehkä minkä niissä itse nään, noiden hallien ollesa takana. Tykkään siitä miten ne on vanhoja, käsin tehtyjä ja jatkuu jatkumistaan eri suuntiin.

      Kaunis kiitos, että koet minut noin ihmisenä luettuasi mun kirjoituksia. Ja mitä eityisherkkyyteen tulee, olen lukenut paljon kirjoituksia siitä ja tunnistan todella itseäni. Oon vaan ajatellut etten asiaa täällä vielä sen enempää pui.. Mutta sitäkin voisin itse tietysti enemmän lukea.

      Nyt kai uskaltaa jo mainita sanan syksy vaikka haluaisinkin kesän vielä jatkuvan.. joten mitä mahtavinta syksyä, toivon sen olevan mahdollisimman kaunia tänävuonna! :)

      Tsemppiä myös tuleviin muutoksiin, hienoa kun uskallat elää ja muuttaa maisemaa kun se oikealta tuntuu!

      -Elisa

      Poista
  2. no ei mä oon onenkas et satuin josksu huomaamaan sut kaksplussalla sitähän se on se vuorovaiktus saannut sulta taas omai ajatuksia liikenteeseen. mun ongelma o ntietty se et välillä jumahtaa niihin unelmiin ja ei toteuta niitä käytännössä vaikka sekin on palkitsevaa :).. se on vaan kviaa löytää porukka ajotka funailee jsut näitä asioita mistä ittekkin tykkänä funailla ...
    joo jaa niitä hullui unelmii vaan tänen kyl mä aian välillä tuun lukasemaan niit ja jso tulee jotain mieleen nii nkirjottelen .. hyvää syksyä sinne päin ja olkoon aurinko myös syksyllä su nsydämessä :)

    VastaaPoista
  3. no ei mä oon onenkas et satuin josksu huomaamaan sut kaksplussalla sitähän se on se vuorovaiktus saannut sulta taas omai ajatuksia liikenteeseen. mun ongelma o ntietty se et välillä jumahtaa niihin unelmiin ja ei toteuta niitä käytännössä vaikka sekin on palkitsevaa :).. se on vaan kviaa löytää porukka ajotka funailee jsut näitä asioita mistä ittekkin tykkänä funailla ...
    joo jaa niitä hullui unelmii vaan tänen kyl mä aian välillä tuun lukasemaan niit ja jso tulee jotain mieleen nii nkirjottelen .. hyvää syksyä sinne päin ja olkoon aurinko myös syksyllä su nsydämessä :)

    VastaaPoista