Meidän näköinen

Niin se joulu vierähti alta! Meidän joulu alkoi joulupuurolla äidin, hänen miehen, mummin, kahden siskoistani sekä siskonpoikani kanssa. Haudutin riisipuuroa miltein kaksi tuntia ja piilotin parit mantelit kattilaan jotka lopulta päätyi Jaakon ja minun lautasille.

Kolmen maissa siiryttiin isäpuoleni luokse syömään ja vihdoin Vee tuli meidän mukaan isältään aatoksi. Vuorotellaan juhlapyhät ja joulu on itselleni yksi vaikeimmista. Viimevuonna vietettiin aatto ilman Veetä ja samaa tunnetta ei saa ilman pikkuihmisen läsnäoloa. Joulua vietetään lähinnä hänen vuokseen, se on se juttu. Koko perheen kanssa yhdessä olo ja lapsen riemu sekä jännitys tulevasta.

Pukin tulo jännitti poikia ja mieleen tuli oma joulun odotus lapsena, monen saman ihmisen läsnäollessa. Ihan kuin olisi kuunnellut nauhalta omia kyselyjä ja katsonut samaa levottomuutta kun pukkia ei näkynyt. Ovikellon soidessa molempien silmät oli lautasen kokoiset, mutta kuitenkin jostain löytyi rohkeus mennä kantamaan lahjakasseja! Vee ihmetteli ääneen "olenko mä äiti oikeesti todella ollut muka näin kiltti, mistä se joulupukki voi olla kuullut että olisin ollut ihan näin kiltti?!"

Pakettien avauksen jälkeen kahviteltiin kakkujen kanssa ja autettiin poikia kokoamaan uusia lelujaan. Loppuilta pelailtiin, oltiin ja nautittiin. Joulu meni viimisenpäälle rennosti, rakkaiden ympäröimänä ja hyvin syöden.

Oon maailman onnekkain noista kahdesta, kenen kanssa saan jakaa jokaisen päiväni. Ja jokaisesta joka vaikuttaa omalla tavallaan elämässäni. Tässä on hyvä.

Kiitos joulu ja kaikki mukana olleet.


-Elisa

Ihan rauhassa...

Ensiviikolla eletään jo jouluviikkoa! Ostoskeskusten parkkipaikat on täpöten täynnä, moni päivittelee miten paljon olisi vielä hoidettavaa. Lapset ei meinaa pysyä pöksyissään ja aika tuntuu loppuvan kesken. Vai tuntuuko?

Miten ottaa pikkasen rennommin? Miten saada joulusta irti kaikki se ihanuus. rauha, yhdessäolo ja herkuttelu, ilman joulun läpi juoksemista? Vai kuuluuko jouluun se kaikki härdelli ennen sitä alas istumista ja joulun aloitusta? Toisaalta moni sanoo myös, miten ei ollut aikaa rauhoittua, edes aattona.

Mun vinkit viimeiseen viikkoon ennen joulua:

• Tee lista hoidettavista asioista, niin kotona, kaupoilla, kummilasten lahjojen vienneistä jne. Kaikesta joka on jollain lailla jouluun liittyvä.

• Organisoi tehtävät perheenjäsenten kesken, voisiko joku muu hoitaa myös jotain ja mieti mikä todella on välttämätöntä?

• Aseta aikarajat mihin mennessä viimeiset joululahjat tulee olla hankittuna, tehtynä sekä paketoituna. 

• Älä kuormitu joulusiivouksesta, joulun jälkeen kuitenkin saat tehdä sen uudestaan. Sitäpaitsi jos tasaiseen tahtiin pitää kodista huolta ei joulu- tai jälkisiivouksen tarvitse olla överi.

• Tee joulusta oman perheesi näköinen, mikä on kenenkin joulussa tärkeintä, mitä kukakin haluaa ja onko jotain joka on ehdoton ei. Perinteitä on monia, mikä olisi teidän perheelle se paras? 

• Ostoslista ruoka tarvikkeiden osalta. Mieti, teetkö kaiken itse vai ostatteko jotain valmiina? Vai menettekö kenties valmiiseen pöytään ja tämän voi jättää välistä? 

• Aloita jouluruokien esivalmistelu hyvissä ajoin, äläkä turhaan jätä kaikkea edelliseen päivään taikka aattoon. Pitkin viikkoa voi valmistella vaikka mitä. 

Mun mielestä joulussa on tärkeintä perhe sekä rentous. Extraa on kaikki muu. 

Rauhaa ja rakkautta!

Millainen on sun näköinen joulu?

-Elisa

Jouluinen suklaatalo

Piparkakkutalon seinien tipahtaessa vahingossa käsistä lattialle, päätin olla tekemättä uusia ja kokeilla tänä vuonna jotain ihan muuta. Nimittäin taloa joka on tehty suklaalevyistä. Kuulostaa ehkä jo liiankin herkulliselta vai mitä?

Minä käytin omaan pikku talooni viittä levyä, ketterämpi voisi selvitä ehkä jopa neljällä. Mutta näin jäi myös muutama pala ihan vaan syömiseen ja jokainen seinä on ehjä eikä paloista liimattu.. J

1.       Leikkaa symmetriset seinä levyt x2

2.       Leikkaa pääty palat niin että yläreunat muodostaa kolmion. x2

3.       Sitten vielä katto levyt jotka ulottuvat hieman yli talon seinien sekä päätyjen. x2

4.       Liimana käytin sulatettua suklaata.

5.       Koristeluun voi käyttää esim. jääneitä suklaa paloja joista voi tehdä esim. ikkunaruudut. Sen lisäksi hyvin toimii myös erilaiset karkit sekä vaikkapa keksitkin. Mitä mieleen juolahtaa. Stokkalla oli tehty hieno katto fazerin lakupaloista. Ja päälle ”lumipölyä” saa sirottamalla tomusokeria siivilän läpi.

Kivoja kakun teko hetkiä ja ihanaa joulun aikaa.

-Elisa

Joko jo!

Yhdeksäs joulukuuta. Enää pari viikkoa ja pukki tulee kurkistamaan miten kilttejä kunkin kotona on oltu. Valkoinen kuusi kannettiin Veen kanssa varastosta viime viikonloppuna ja tykkään siitä edelleenkin yhtäpaljon kuin aikaisempina jouluina. Se on just passeli tähän kotiin eikä vie tilaakaan paljoa.

Jouluvalot ripustettiin ulos pari viikkoa sitten, ja muutama muukin pieni muutos kotiin on tullut. Lämpöisiä tunnelman luojia. Lampaan taljat ja kynttilät. Vilttejä ja villasukkia sekä hopeisia käpyjä joita oli jäänyt viime vuodesta. 

Meillä on ensimmäinen joulu edessä jolloin Vee todella ymmärtää että pukki on tulossa ja jos hyvä tuuri käy niin pukin matkassa tulee myös paketti. Kauppareissuilla kierrellään leluosastoja läpi ja hän kertoo mitä pukilta toivoo. Olen koittanut selittää miten pukki ei todella voi kaikkea tuoda mutta jos on kilttinä niin kyllä pukki silloin jotenkin muistaa.

Joko teillä on kuusi tuotu koristamaan kotia?  

-Elisa

Valmislaatikot myös gluteenittomana

Omat laatikot valmistus tossa aamuyön aikana kun nukuttua ei tullut Veen jatkaessa sairastamista.. :( Joulu suunnitelmat meni uusiksi ja ollaanki joulu keskenämme omassa kodissa ja nyt on sitten ainakin laatikoita joulupöydässä, jotka meidän oli tarkoitus viedä siskoni luokse..
Laatikot on mun mielestä varsin helppo valmistaa alusta loppuun itse mutta tuli mieleen että jos joku miettii vielä mitä löytyy valmiina gluteenittomana löytyy vastaus alapuolelta.

Valmislaatikoista löytyy laatikot joulupöytään jokaista laatua myöden gluteenittomana.
Niistä pystyy taikomaan myös parempia pienin muutoksin, lisäämällä joukkoon ennen uuniin laittoa: kuohukermaa sekä tummaa siirappia on lopputulos varmasti mieluinen, usko tai älä! ;)

-Saarioisten gluteenittomana:

• Maksalaatikko (HUOM. Rusinaton on ainoastaan gluteeniton!) (L)
• Porkkanalaatikko
• Perunalaatikko

-Atrialla gluteenittomana:

• Lanttulaatikko
• Maksalaatikko

-Kokkikartanolta gluteenittomana:

•  Porkkanalaatikko
• Maksalaatikko
• Bataattilaatikko

LAATIKOIDEN OSTOSSA HUOMIOITAVAA! TARKISTA AINA GLUTEENITON MERKINTÄ, JOS SITÄ EI LÖYDY TARKISTA TUOTESELOSTEESTA ETTÄ LAATIKKO TODELLA ON GLUTEENITONTA! NÄISSÄKIN EROJA ERI KOKOISTEN LAATIKOIDEN TUOTESELOSTEISSA. ELI VAIKKA PIENI 400G LAATIKKO OLISIKIN, SE EI TARKOITA ETTÄ 750G OLISI VARMASTI MYÖS.

Kuvat itsetehdyistä laatikoista.
-Elisa

Usko ketjureaktioon..

Olen sitä mieltä: Kun autat yhtä, tulee hän auttamaan suuremmalla todennäköisyydellä myös jotain toista. Näin ratas on asetettu pyörimään kohti parempaa.

Näin joulun lähestyessä mietin, miten itse voisin tehdä edes jonkun hyvän eleen jollekkin jonka tiedän sitä elettä todella tarvitsevan. Eleenhän ei tarvitse olla suuri taikka ihmeellinen vaan pieni juttu jonkun muun hyväksi.

On paljon vähävaraisia, yksinäisiä ihmisiä, vanhuksia, jne jotka osaisivat varmasti arvostaa ja yllättyä positiivisesti kun jotain edes jollekkin keksisin.

Joka puolella näkee keräyslippaita, joulupatoja jne... Mutta silloin ei todellisuudessa tiedä mihin juuri se sinun kolikkosi menee. Uskon kyllä että varmasti johonkin hyvään kuitenkin. Ja usein itse myös laitan jonkun kolikon kun lippaan näen, mutta nyt mietin miksen suoraan tekisi pientä juttua ihan itse jollekkin.

Mitä sitten voisi tehdä?

- Asuuko naapurissa yksinäinen vanhus?

- Vähävarainen perhe?

- Joku joka tarvitsee arjessa apua?

Apua voi antaa monella tavalla ja tärkeintä mielestäni on tehdä ele niin ettei vastapuolen tarvitse esim. hävetä ottaessaan sitä vastaan. Joitakin voi hävettää ottaa uusi lelu vastaan ja voi harmittaa että tietääkö tuo naapurikin jo miten vaikea rahatilanne täällä perheessä on?! Näin ollen mietin että ehkä hienovaraisempana eleenä voisi viedä vaikka omille lapsille pieneksi jääneitä vaatteita tai leluja/lelun jota ei enää oma/omat lapset tarvitse. Reippaasti pimpottaa ovea ja sanoa että "hei tuli mieleen kun teillä tuo pieni täällä on että mahtaiskohan teillä olla näillä käyttöä kun meillä ne on jääneet jo pieneksi". Siitä ehkä ei tulisi vastapuolellekaan olo että "näytetään jo niin apua tarvitsevilta että naapuritkin kantaa lahjoja meille".. Joku toki ottaisi uudenkin varmasti avosylin ja todella kiitollisena ilman häpeää vastaan.. Mutta jos ei ole reaktiosta varma niin uskon tämän olevan varmempi vaihtoehto.

Voi auttaa roskien viennissä, kauppakassien kannossa, joulutähti kukan viennillä,  konvehti rasian annolla, jokin pieni kaunis ele jollekkin. On paljon vapaaehtois työtä jossa apu on aina varmasti tervetullutta mutta jos oma aika ei riitä moiseen on myös paljon muita vaihtoehtoja. Apua kun voi antaa myös ihminen jolla raha ei ole ylimääräiseen! Apua on niin monenlaista ja kauniita eleitä myöskin kasapäin.

Pistetään hyvä kiertämään!

 

-Elisa

Torttutaikina x 2 (GL, L ja Maidoton)

Viime talvena sain mummiltani kaksi torttutaikina ohjetta joita itsekkin saisin syödä, saa toki kaupasta gluteenitonta valmistakin mutta miksei tekisi alusta loppuun välillä itse?

Joten päätin kokeilla ja suosittelen ehdottomasti kokeilua myös muille jotka eivät gluteenia syystä tai toisesta siedä toisen takinan pystyy toteuttamaan myöskin MAIDOTTOMANA. Taikinat ovat hieman vaikeampia käsitellä mitä perinteinen torttutaikina mutta ei kuitenkaan mahdoton toteuttaa joten yrittämään vaan! Jauhoja lisäämällä ja taikinaa kylmänä pitämällä helpottuu sen kanssa työskentely huomattavasti.

Näin ollen suosittelenkin ainesten sekoittamisen jälkeen sen laittoa hetkeksi vaikka jääkaappiin ennen työstämistä.

Rahkataikina: 

250g margariinia (L)
5dl gluteenitonta jauhoseosta
1prk maitorahkaa (L)

Sulata voi ja sekoita ainekset keskenään. Käytä taikinaa työstäessä apuna jauhoja.

Uuni 225`C 10-15min

Helpoin näistä oli tehdä ns. luumuhillo taskuja koska varsinkinkin perunahiutale tasku taikina on herkästi murenevaa. Mutta toki voi koittaa tehdä ihan perinteisiä tähtitorttujakin! :)

Perunavoitaikina: ( Mahdollista vaihtaa margariini maidottomaan levitteeseen esim. Keijun tummansininen rasia)

1,5dl perunahiutaleita
1,5dl vettä
200g margariinia (L) tai Maidotonta levitettä
4dl gluteenitonta jauhoseosta

Sulata voi ja sekoita kaikki ainekset keskenään. Käytä taikinaa työstäessä apuna jauhoja.

Uuni 225`C 10-15min

Pahoittelut kuvien puuttumisesta, enpä muistanut kuvata kun viimeksi tein. Mutta ajattelin että tälle ohjeelle voisi olla nyt käyttöä joten kuvista huolimatta käyttäkää luovuuttanne ja seuratkaa ohjeita. ;)



-Elisa

Joulupukin apuri

Joulupukilla kun on kädet täynnä töitä vuoden alusta loppuun, on monia joille lahja pitäisi valmistaa,ostaa tai hankkia. Päätinkin ojentaa auttavan käteni ja toimia tänäkin vuonna pukin apurina.. ;)

Tänävuonna ensimmäistä kertaa aloitin joululahjojen hankinnan jo hyvissä ajoin marraskuun alusta! Ajattelin että sittenpäs ei tarvitsisi juosta viimisinä viikkoina kaupoissa jolloin jo jotkut tavarat ovat loppuneet ja ihmisiä on enemmän kuin laki sallii..

Ja onhan se rahallisestikkin järkevämpää kun vähän jakaa lahjojen ostoa eikä joudu ostamaan kaikkea yhdellä kertaa.. Vaikka toki rahaa meneekin sama määrä todenäköisesti mutta eipä yhtenä päivänä... :D Loogista, eikö?

No olenko hankkinut kaikki lahjat, en... Mutta suurimman osan kylläkin..

Vielähän mulla on aikaa reipas viikko, joten huoli pois.. Tänään pyhitänkin pienen palan aikaa tekemällä listan puuttuvista lahjoista. Kummilasten, M:n ja Veen lahjat on jo hankittuna mutta muutaman muun on vielä keskeneräisiä ja osa hankkimatta.

Onko kaikki muut hommanneet jo lahjat vai kuulutko sinä joukkoon "juostaan päivä ennen hakemassa" kastiin? :) Taidan kuulua itse vähän molempiin..

Pidän listan tekoa hyvänä ratkaisuna niin tässä kuin jossain muissakin asioissa, se helpottaa eikä tule osteltua turhia juttuja yhtälailla kun valmiiksi tietää mitä hakee tai vähintäänkin keneltä vielä lahja puuttuu.

Iltaisin on hyvää aikaa paketoinnille Veen mentyä nukkumaan. Mun mielestä yks parhain juttu onkin itse paketointi, jostain syystä vaan tykkään siitäkin näpertelystä ja onhan se ihana pistää pakettiin jotain jonka toivoo ilahduttavan saajaansa kun joulu koittaa.



-Elisa

Kuusipuuu

Lapsuuden kodissa totuin siihen että jokaisena jouluna kotonamme oli kuusi, välillä aito välillä muovinen. Väriltään aina kuitenkin perinteinen vihreä. Muutettuani ensimmäiseen omaan kotiin ostin pienen n. 50cm korkea muovikuusen ja siihen pikkuruisia koristeita. Muutama vuosi meni pienen kuusen kanssa kunnes vuosi ennen Veen syntymää haluttiin M:n kanssa jo hieman kookkaampi versio, ei kuitenkaan täysimittaista vieläkään.

Näin ollen meille tulikin 3-vuotta sitten valkoinen muovikuusi joka miellytti silmääni silloin eniten. Kooltaan se oli juurikin sopiva sen hetkiseen asuntoon ja käytännöllinenhän tuo on kaikin puolin kun sama menee vuodesta toiseen. Ei varise, ei tarvitse huolehtia kastelusta tai muustakaan. Itse täydellisyys. Nykyään pikku mini kuusi on koristamassa Veen huonetta.

Kunnes tänä jouluna ensimmäistä kertaa aloin haaveilla ihan oikeasta joulukuusesta. Sen ihanasta aidon kuusen tuoksusta, varisevista neulasista joita täytyisi nyppiä sukanpohjista. (se voisi toki pian alkaa jo ärsyttämään) Sellaisesta super tuuheasta hopeakuusesta!

Kuusi haave saa kyllä kuitenkin jäädä ensi jouluun asti mietintämyssyn puolelle koska Veen kanssa tuli kaivettua varastosta jo tuo kaunis valkoinen muovikuusi, joka sai koristeet ylleen jo marraskuun lopulla..

Mun mielestäni on ihan hölmöä että kuusi tulisi laittaa vasta just ennen joulua?! Tykätään ihastella sen valoja pimeinä talvi iltoina ja se sopii tänne kuin nenä päähän joten miksei se voisi viihtyä sisätiloissa varaston sijaan edes muutaman viikon pidempään..

Koskas teillä laitetaan kuusi ja mitä mieltä olette onko aito ehdoton vai tykkääkö joku muukin myös muovikuusen helppoudesta?

-Elisa

MINUN joulu!

Loppukesällä alkanut MINUN MINUN MINUN "vaihe" laantui Veellä hetkellisesti, kunnes se pikkuhiljaa alkoi taas palautumaan osaksi vahvaa tahtoa. Hän odottaa Joulua hurjan paljon, koska jouluhan on hänen. "Äiti MINUN joulu!" , "minun lahjat, minun minun... Äiti minä saan lahjoja ei äiti saa, eikä saa ketään muu kun Vee vaan!" ?!?

Tonttulakki päässä kuljetaan päivästä toiseen muutamaa joululaulua laulellen ja joulukuusta ihaillen. "äiti minun joolukuusi", Joulupukki on nimeltänsä "joulu" ja sekin on hänen....

On sitä yritetty selittää miten joulu on kaikkien ja joulua valmistellaan koko perheelle. Jos lahjoja tulee on niitäkin kaikille.. Mutta ehkä sitä ei nyt tällähetkellä haluta sisäistää. Ja eipä tuo nyt niin vaarallista ole kun muuten Vee osaa lelut ja muut jakaa toistenkin kanssa. Lähinnä melko huvittavaa! :)

Hän kun ei kaikkea täysin vielä edes ymmärrä. On tulossa pukki, saa toivoa lahjoja jne.. Kenen muunkaan ne olis kuin itse pikku Veen.

Mitenkäs teillä maltetaan odottaa joulun tuloa? Onko koristelut jo aloitettu vai jääkö kokonaan koristelematta?

-Elisa

Käpyjä käpyjä

Nämä isot ihanuudet lähti meidän matkaan omalta pihalta puistoreissun yhteydessä. Olin aijemmin koittanut jo lenkkireissuilla hamuilla kunnon käpyjä ilman tulosta. Kaikenmoista pikkukävystä suippoihin, kiinni oleviin löytyi kyllä mielin määrin mutta koska olin nähnyt jotain parempaa oli etsintää jatkettava. Ja tuollahan niitä oli varissut mielinmäärin valmiiksi avautuneina.

"Ikkunalaudan" ilahduttajat

Osan kävyistä spreimaalasin hopealla värillä ja osa sai jäädä ihan alkuperäiseen loistoonsa.

HUOM. tee toimenpide ulkona ja jätä kyseiset käpyset tuulettumaan vähintään päiväksi. Maali on voimakkaan hajuista joten jollet halua varmaa päänsärkyä kannattaa ottaa koppi tästä neuvosta! ;)

No otinhan mä toki muutaman pikkukävynkin kokeilu mielessä ja ihan kivoja mielestän niistäkin tuli. Ne maalasin kevyin vedoin valkoisella yleismaalilla (samalla kuin pulpetin, josta löytyy aijempi postaus marraskuulta "pulpetin uusielämä").

Vain mielikuvitus on rajana mihin näitä ripustaa, liimaa tai laittaa.. Johan tästäkin kodista häipyi pelkistetty sisustus kun mennään kohti joulua. Jokapuolella on jotain pientä, eikä se kyllä omaa silmää häiritse vaikka normaalisti tykkäänkin selkeydestä. Jouluna saa olla vähän "ylimääräistäkin" krääsää siellä täällä.

-Elisa

Korttitehdas

Veen syntymän jälkeen olen aloittanut lähettämään joulukortteja, joten nyt on vuorossa kolmannet kortit. Toiset itsetehdyt jos tarkkoja ollaan. Ensimmäiset tilattiin netistä jotta kaikille saatiin lähtemään pikku Veestä kuva tonttupuku päällä! :) Se oli kyllä erityisen kätevä ja edukaskin vaihtoehto ja samalla saatiin kuvakin menemään monelle joka siitä kovin ilahtui. Nyt kuitenkin mutsille pientä puuhaa..

Viimevuonna askartelin ja nyt sitten taas. Kivaa pikku näpertelyä jonka aloitin jo marraskuun alussa (vähänkö yli innokas). Voisihan nämä väkerrellä pikku apurinkin kanssa mutta tähän askartelu projektiin osallistuikin vain äiti Veen mentyä yö-unille.. Kortteja on jo enemmän kuin osotteita minne meinataan kortteja lähettää, mutta säästyyhän ne tuolla askartelu lipastossa ensivuoteen..

Pikku tonttuja siellä täällä... :)

-Elisa

Kohta meillä on joulu!

Meillä on valmistuttu pienin askelin talviseeen / jouluisempaan tunnelmaan marraskuun aikana. Ja nyt on vihdoinkin joulukuun 1.päivä joten voinkin näyttää palasen meidän kodin tunnelman luojista ja omista väkerryksistä.

Tänävuonna olen hyödyntänyt aika paljon luonnon "antimia" ja yrittänyt keksiä niistä jotain erityistä. En koe olevani mikään viherpiipertäjä sen enempää mutta tykkään tehdä käsillä ja kävyt, oksat sun muut on osoittautunut kyllä hyviksi! M katsoi yhtenäpäivänä taas uutta ilmestystä sisustus portaiden päällä. Koivusta sidottua sydäntä ja katsoi sen jälkeen minuun. Totesin vaan että " älä pelkää en mä koko metsää meinannu kotiin tuoda, osan vaan...." Ehkä sydän oli viimeisin ja loput joulu hörhelöt kaivetaan varaston kätköksistä! ;)

Lisäilen siispä joulukuun 24pv. asti kaikenmoista jouluun valistautumiseen liittyen. Tämän päivän kunniapaikan voisikin saada portaikko. Joka kylläkin saa olla vuoden ajasta riippuen näillä varustuksilla. Mutta eniten näitä hyödynnetään pimeään aikaan eri kynttilöiden kanssa.

Lyhdyt on ripustettu siimalla roikkumaan porras askelmiin. Viime jouluna ripustin punaisella 2cm leveällä nauhalla jossa valkoiset tikkaukset reunoissa. Sekin on kiva, näin ripustettuna ne vaan mielestäni sopii pitemmäksi ajaksi tuohon roikkumaan joten siimalla mennään.

Roikkuvien lyhtyjen lisäksi portaillamme istuskelee kummitädiltäni lahjaksi saatu enkeli jota pidän kotimme suojelus enkelinä ja pidänkin siitä hurjan paljon! <3

Portaikon seuraavassa kulmauksessa sitten taas könöttää iso lyhty jossa poltetaan melkoinen määrä kynttilöitä pimeään aikaan.

-Elisa