Pysähtyminen

Mielen tai kehon käydessä kierroksia, olisi ensimmäisenä tärkein pysähtyä. Kun tekeminen muuttuu suorittamiseksi tai herkut huutaa kaapista suuhusi, on syytä kuulostella. Hengitä itsellesi, aisti sekä kuuntele oman kehon kertomus mikä saa sinut toimimaan kyseisellä tavalla juurikin nyt. Mikä muuttaa tekemisen pakko suoritukseen tai muuta vastaavaa?

Mulla oli eilen vahvasti tällainen päivä. Aamusta lähdettiin Veen kanssa liikenteeseen, käytiin kaupoilla, nähtiin mummia, leikittiin ja kotona siivosin täydellä teholla. Jalkoja särki ja lepo olisi varmasti ollut itselleni se fiksuin ratkaisu. En silti osannut pysähtyä, mietin mielessäni jatkuvasti mitä seuraavaksi voisin tehdä tai toteuttaa vielä ennen vauvan syntymää. Todellisuudessa, meidän koti on jo puunattu, kaikki mahdollinen valmista pientä varten. Olisin hyvin voinut kaupan ja kyläilyn jälkeen ihan vaan rentoutua, joka on äärettömän tärkeää juurikin synnytyksen lähestyessä ja tietysti muutenkin. Ihmisellä on lupa myös olla, varsinkin kun keho niin kertoo. 

Vasta saatuani tsemppi viestin vyöhyketerapeutiltani sen ymmärsin. Nyt olisi aika nostaa jalat ylös, kuunnella ja aistia mitä keholla on kerrottavana. Mielessä tunsin vyöryävän jonkinsortin pakokauhua tulevan suhteen, vaikka olinkin rauhallinen. Tiesin silti toohottamiseni johtuvan siitä, vaikka normaalistikin teen paljon, oli eilinen ihan erilaista. Vee katsoi sohvalla pikkukakkosta ja kipusi kainaloon makoilemaan pää mahani päälle, kun istuin hänen viereensä. Se oli juurikin se mitä siihen hetkeen tarvitsin, vaati se vaan hetken pysähtymistä ja kehon käytöksen ymmärtämistä. Hetkelle hengittämistä ja maailman rakkain esikoinen vierellä laskin hartioiden jännityksen. 

Ehkä mullakin on lupa olla ja pysähtyä. 

-Elisa

Rv 38

Viimeisiä viedään! Tälle viikolle suunniteltu käynnistys lähenee päivä päivältä. Jännityksellä odotan pysyykö pieni matkassa siihen saakka, vai miten hommat etenee. Esikoinen käynnistettiin raskausmyrkytys epäilyn vuoksi rv40+0 ja tämän käynnistys sovittu rv38+2. Siihen verraten on olo, että ei tämä täältä kyllä aikaisemmin liikkeelle lähde. Mikään ei kuitenkaan koskaan ole varmaa, olihan tällä kiire jo rv 29!

Tänään oli viimeinen äitiysneuvolakäynti ennen pienen syntymää, sekin tuntuu ihan hassulta. Juurihan me mentiin ensimmäiselle käynnille ja odotus oli ihan alkumetreillä. Nyt 30vk myöhemmin, ollaan saatu  kokea mielettömän ihana odotusaika, vauvan potkut ja vaikka mitä mietintöjä läpikäyden. Välillä pieni huoli matkassa, mutta suurimaksi osin kuitenkin rauhallisin fiiliksin hetkistä nauttien. Ensiviikon neuvola-aika onkin sitten jo kotikäynti pieni kainalossa eikä enää mahassa, eli äitiysneuvola vaihtuu vauvan neuvolaan.

Kohdunkorkeus oli kasvanut kahdessa viikossa vain puoli senttiä (30,5cm) ja tuohon syyksi lienee hieman jo laskeutunut pikkuinen. Turvotusta ei edelleenkään ole sen koommin tullut ja proteiinit pysyneet poissa testeissä. Päänsäryn pistän huonojen öiden sekä niskan tilanteen piikkiin. Hemoglobiini oli noussut yhdellä (99)  kahdessa viikossa, joten ei nyt ainakaan laskua sen suhteen, vaikka saisihan tuo reilusti korkeampi olla. Paineet myös hyvät 102/77. Eli nyt ei ainakaan merkkejä raskausmyrkytyksen suhteen.

Kroppa selkeästi kyllä jo valmistautuu tulevaan ja voinnissa ilmenee muutoksia jatkuvasti. Veen hoitokuviot on sovittuna, kassi pakattuna ja koti valmiudessa tulokasta varten. Aamulla huikkasin Jaakolle puhelimen pitämisestä lähellä, ihan vaan varmuuden vuoksi. Jännittäviä nämä viimeiset päivät.
Ihan kohta.

Mitä fiiliksiä teidän mielessä on pyörinyt synnytyksen lähestyessä?

Ihanaa uutta viikkoa! -Elisa

Miten päin?

Meille annettiin aika vauvan kääntöön perätilasta takaisin raivotarjontaan, tälle aamulle. Viikko meni lopulta melko nopeaan ja nyt viikonlopun aikana, vauvan asennon mietinnän suhteen on hellittänyt aikalailla. Hän on siellä juuri niin kuten parhaakseen tilan kokee. Uskon vahvasti, että vauva itse hakeutuu asentoon jossa hänen on parasta olla, oli se sitten kumminpäin tahansa. Jostain se aina johtuu ja jollei muutosta synny, on niin tarkoitettu olevan. Ulos ne sieltä jokatapauksessa tulee aina jollain konstilla kumminkin, se helpottaa ajatuksena jo itsessään. Vaikka toki aluksi, mahdollinen sektiion joutuminen hirvittikin hetken.

Olen synnytyksen suhteen niin herkässä tilassa, että jokainen väärin mitattu painoarvio, vauvan muuttunut tarjonta ja mikä tahansa, saa pieni muotoista hätää aikaan sisälläni. Haluan olla tietoinen ja varma. Epävarmuus ei sovi mun aivoilleni, vaikka kuinka tiedänkin ettei tällaisessa asiassa voi koskaan olla varma yhtään mistään.

Nyt kuitenkin saatiin tieto taas muuttuneesta tarjonnasta, eikä vauvan kääntöä tarvinnut edes yrittää! Eli hän kävi ainoastaan kokeilemassa oleilua pää ylöspäin ja nyt viikon sisään on itsestään kiepsahtanut takaisin. Suunnitelmassa edetään siis alkuperäisen mukaisesti, käynnistys aloitetaan alle kahden viikon kuluttua ballongilla. Jollei hän siis lähde tulemaan ennen sovittua päivää itsestään.

Mielettömän isoa odotusta, jännitystä, toivoa, pelkoa, uskoa ja kaikkea muuta mahdollista. Hetki vielä masun suojissa, kunnes on aika tavata kasvotusten uusi perheenjäsenemme.

Turvaa synnytyspelolle

Pääsin toteuttamaan yhteistyönä yksilöllisen synnytysvalmennus-paketin itselleni, kun turvattomuus tulevan suhteen alkoi hetkellisesti taas nostaa päätään. Etsin apua vauvan kääntöä edistäviin hoitoihin ja sillälailla oikeastaan tätä toteuttava kätilö löysi minut.  Jo heti ensimmäisen lauseen luettuani, tämä ihminen tuntui oikealta juuri tähän hetkeen. 

Mitä on yksilöllinen synnytysvalmennus-paketti? 

"Yksilöllinen synnytysvalmennus -paketti on täydellinen lisä neuvolapalveluiden rinnalle. Paketti sisältää kolme kätilön tapaamista ennen synnytystä ja yhden synnytyksen jälkeen. 

Raskauden aikana ehdimme rauhassa käydä läpi toiveitanne, kysymyksiänne ja ajatuksianne koskien tulevaa synnytystä ja autan teitä valmentautumaan yhdessä. Voimme myös keskustella mahdollisista peloistasi ja löytää keinoja elää pelon kanssa. Saatte kattavasti tietoa siitä, mitkä asiat vaikuttavat synnytyksen kulkuun ja millä tavoin voitte itse vaikuttaa siihen. Yhteen tapaamiseen voimme halutessasi yhdistää jonkin ihanan hoidon, kuten äitiyshieronnan tai lempeän synnytyksen stimulaatiohoidon. Samalla kuljen raskausmatkaa yhdessä koko perheen kanssa, ollen läsnä teitä varten ja teidän tukena.

Viimeisellä tapaamiskerralla käymme yhdessä läpi synnytystä ja teidän synnytyskokemuksianne.

Voimme tavata joko Organic Spirit Turku -hoitolassa osoitteessa Kerttulinkatu 20 tai oman kotisi turvassa." 

Sovittiin tapaaminen jo heti seuraavalle päivälle, joka jo itsessään toi hyvää oloa, aika kun alkaa käymään jo melko vähiin. Vastassa oli lämminhenkinen, hymyilevä ja aidosti minua varten oleva ihminen, Anna. 

Aluksi käytiin läpi edellistä synnytystä, kuitenkaan liian kovaa takertumatta siihen. Kevyesti ja yhdessä keskustellen, tulevaan luottoa luoden. Sain puheenvuoron aina sitä tarvittaessa ja paljon myös vaan kuuntelin sekä otin vastaan sen kaiken tiedon, joka tulevassa on hyvä pitää mielessä. Anna kertoi ihmiskehoon vaikuttavista tekijöistä, neuvoi asentoja ja näytti harjoituksia, joista minulle olisi hyötyä nyt sekä synnytyksen aikana. 

Seuraava aika sovittiin ensiviikolle meille kotiin, jolloin Jaakkokin pääsee osaksi valmennusta. Tuolloin myös hän saa vinkkejä, miten mahdollisesti voisi helpottaa oloani ja olla läsnä kun sitä tarvitsen. On ihan eri katsoa videota tai lukea, miten mistäkin kohtaa painaminen tai muu helpottaa. Kuin se, että kädestä pitäen toinen ihminen tukee ja näyttää sen ihan kirjaimellisesti. 

Siihen asti sain neuvon tehdä ennenkaikkea sitä, mikä saa oman oloni rennoksi, hyväksi ja oksitosiinin virtaamaan kehossa luonnollisesti. Paljon läheisyyttä, juttuja jotka saa juuri minulle hyvän olon sekä tietysti meille yhdessä Jaakon kanssa. Muutaman harjoituksen joka avaa mm. lantiota ja rentouttaa lihaksia siellä tulevaa varten. Sekä kehotuksen toteuttaa jokainen ns. keskeneräinen asia, joka mielessä kolkuttaa. Jotain jonka haluaisin hoitaa alta pois ennen pienen ihmisen tuloa. 

Käynnin jälkeen olo oli hieman taas jo helpottuneempi, ensikertaa odotellessa. 

Oma muistilista synnytykseen:

• Vain tämä hetki on se joka ohjaa juuri nyt.
• Jokainen supistus tuo vauvaa lähemmäs sinua.
• Se mikä tuntuu hyvältä mihinkin hetkeen, on juuri oikea siihen.
• Kipu ei ole vaara sinulle tai vauvalle synnytyksessä, yritä rentoutua jos suinkin pystyt.
• Rentouta keho leukaluita myöden alas asti, muista hengittää.
• Käytä jokainen supistus väli rentoutumiseen ja ota kumppani osaksi lähelle (jolloin luonnollinen oksitosiini pääsee tuottamaan sitä itseään.)
• Uskalla pyytää ja vaatia.
• Nauti matkasta, kohta helpottaa.

Mikä on luonut turvan juuri sinun synnytykseen, tai mikä luo sen mahdolliseen tulevaan?

Rentouttavaa viikonloppua. <3

-Elisa

Rv 37

Taas viikko pidemmällä tässä raskaudessa, en voi sanoa ajan junnaavan kuten esikoista odottaessa. Aika on mennyt kuin siivillä, ihan alusta alkaen. Uskomatonta miten ihan kohta hän on todella täällä! Nyt on 36 täyttä raskausviikkoa, eli puhutaan jo rv 37 alkaneen.

Meidän viimeviikon käynti synnärin kontrollissa meni ihan hyvin. Periaatteessa en saanut hiottua varmuutta tai muutakaan mielelleni. Sain kuitenkin kuuntelevan kätilön ja lääkärin, jolla oli oikeasti aikaa pohtia tulevaa meidän kanssa edes sen pienen hetken. Alkuperäiseen synnytys-suunnitelmaan lisättiin muutama juttu myös ja sovittiin käynnistyksestä rv 38. Täältä pääset lukemaan esikoisen synnytyskertomuksen paloja.

Käynnistyspäivä  osuu kahden viikon päähän. Käynnistys aloitetaan ballongilla tuon päivän aamuna klo 10. Jos ballongi ei tekisi haluttua tehtäväänsä 24h aikana, mainittiin mahdollisesti kalvojen puhkaisusta seuraavana toimenpiteenä. Kuulostaa ihan hyvältä suunnitelmalta, toiveeni on nimittäin kaikki mahdollinen "luonnollinen" kokeilu ennen lääkkeitä. Mutta jos näistä ei apua olisi, niin sitten seuraavaksi sanottiin olevan lääkkeiden kanssa nopeuttaminen. Hetki näyttää kun se on käsillä sitten.

Matkaan astui kuitenkin pienoinen mutka, nimittäin vauvan kääntyminen perätilaan. Käännöstä yritetään vielä tyksissä, jollei vauva päätä itse kierähtää takaisin pää alaspäin ennen maanantaita. Pari yötä mukana on olleet myös säännölliset supistukset 4h ajan, sekä kohdun suu oli alkanut jo kypsymään ja lääkärin mitatessa sormella auki. Eli neljän päivän aikana supistukset saaneet aikaan inan edistymistä, vielä kun vauva kääntyisi! Tälle viikolle varasin ajan myös raskausaikaan erikoistuneelle osteopaatille. Lisäksi aloitan tänään yksilöllisen synnytysvalmennus-paketin, jossa koitetaan hioa lisä luottoa kehoon ja tulevaan synnytykseen. Siitä kirjoitan teille myöhemmin vielä lisää!

kuvat ovat rv 27

Olen voinut pääsääntöisesti hyvin, tämän kasvavan mahani kanssa ja tunnen siitä kiitollisuutta! Monen olot tuntuu huononevan loppua kohden ihan mielettömän rajullakin kädellä. Pyrin itse pitämään mielessä väliaikaisuuden, kun jokin uusi oire ilmaantuu. Jäljellä ei kuitenkaan enää kauaa ole ja olisi se outoa jollei jotain tuntuisi. Sisällä kun kasvaa miltein täysin kypsä pikku ihminen.

 Onko sulla kokemuksia vauvan kääntämisestä? Miten onnistuttu ja mitä yritetty? :)

Mukavaa viikkoa!
-Elisa

Pienelle pikkupesä

Löysin kolmella eurolla kyseisen korin käytettynä ja vauvahormonihuuruissani päätin kunnostaa entisaikojen pyykkikorin pienelle pesäksi. Ensiksi puhdistin pinnat vedellä, sekä hajusteettomalla pesuaineella. Leikkasin vanusta sopivan kokoiset palat korin sisäreunoille pehmikkeeksi. Vaahtomuovista pohjan kokoisen palan patjaksi ja kiinnitin ne kangasliimalla korin sisäpintaan kiinni. Seuraavaksi ompelin valkoisesta lakanasta pussukan lakanaksi. Lakana yltää siis koristereunasta korin pohjaan asti yhtenäisenä ja se on helposti pestävissä tarpeen tullen. Päätyjen kantokahvojen kohdille tein lakanaan reijät, jotta kahvat saa kauniisti näkyviin. Lakanan reunaan ompelin erikseen koristeeksi tuon koristenauhan. Korin sisään ompelin pienen "makuupussin", vanua sen sisällä käyttäen.

Alla muutama kuva tekovaiheesta. :)

-Elisa

Imetykseen valmistautuminen

Kokemuksia taitaa olla yhtälailla, mitä vauvojakin. Joillakin kaikki sujuu alusta loppuun ilman yhtäkään ongelmaa, kipua tai muuta. Toisille tie on huomattavasti kivisempi, enkä hetkeäkään ihmettele, miten lopulta väsynyt äiti turvautuu korvikkeeseen. Alempaa lista vinkkivitosista! 

Veen imetys taival tyssäsi kahden kk kohdalla, tuosta ajasta kk imetin ja toisen pumppasin. Maitoa olisi riittänyt pidempäänkin, näin myöhemmin lukeneena, mutta oma tietämättömyys ja neuvolan tuki jota ei ollut, sai maidontuotannon vähenemään. Lopulta rintatulehduksen jäljiltä loppumaan. Tunsin myös tuolloin 20 vuotiaana, oloni huijatuksi koko imetyksen suhteen. Tunsin huonoutta, epäonnistumista ja ihmetystä: "miten kukaan voi onnistua tässä!"

Imetyksestä olen edelleen sitä mieltä että, äidin maito on parasta niin meille ihmisille, kuin eläin vauvoillekin syntyessä. Mutta korvike on myös hyvää tavaraa, jos imetys ei onnistu jostakin syystä! Onneksi sitä on ja sillä myös meidän Vee kasvoi lopulta, sopivaa korviketta hänen mahalleen oli kyllä melkoisen haastavaa löytää.

Ensinnäkin se mikä on nyt toisin 6 vuotta myöhemmin, on tuki jota saa jo ihan facebookista oikean ryhmän löytäessä. Olen alkanut lukemaan jo raskauden puolivälistä alkaen vinkkejä, tulevaa imetystaivalta ajatellen. On helpottavaa lukea muiden, niin samankaltaisten ongelmien kanssa kamppailevien imetys kertomuksia ja kokeneempien kommentteja miten hommassa edetään. Ihan super mahtavaa! Olisipa kyseinen ryhmä ollut tiedossani jo esikoisen vauva-aikana, kun ajattelin nännien irtoavan koko homman johdosta. 

Aina Veen imetyksen alkaessa jännitin itseni kuin jäykäksi kepiksi ja olin hetken hengittämättä. Kohta sattuu ja paljon. Muistan pitäneeni Veetä rinnalla ja hänen ottaessa ensimmäisen imunsa, aukesi samalla aina omat kyynelkanavat hanan lailla. Kipu oli jotain ihan järkyttävää. Nännin päät olivat totaalisen rikki ja niiden hoidosta ei ollut mitään käsitystä. Neuvolasta ainoat sanat olivat:  "hyvinhän se sujuu, jatkat vaan reippaasti. Paino nousee kuten kuuluukin" Sujuu hyvin?!?! :D Mites ne miltein irronneet nänninpäät sitten! Kehotettiin käyttämään liivisuojia jotka helpottaa. Minulla ne suojat jämähtivät kiinni niihin valmiiksi rikki oleviin nänneihin, josta sitten piti väkisin yrittää niitä irrotella seuraavan imetyksen alkaessa. Taas oli päät auki. 

No mutta.. Nyt olen inan valmiimpi tulevaan, olen myös erittäin toiveikas sen suhteen tälläkin kertaa ja aika näyttää miten onnistutaan! Yritetään ainakin ihan täysillä ja vaaditaan sitä apua jos niitä ongelmia ilmenee. 

Mitä valmiiksi:

• Imetysliivit: ostin kaarituettomat, reilu koon isommat mitä rinnat ovat nyt rv 36 turvottuaan. Kunnon liivit haen sitten kun maito on pamahtanut kunnolla tiskiin.
• Nännirasva: Lansinoh lanoliinivoide (saa perus ruokakaupoista, eikä tarvitse pestä pois imetyksen alkaessa. Liila paketti.)
• Rintakumi: mahdollisten halkeamien ilmaantuessa, olen lukenut avun olevan kuin lahja taivaalta. Näin ollen, nämä on keitettynä jo valmiina sairaalakassissa. 
• Maidonkerääjä: täytyy muistaa seuraavalla kauppareissulla. Auttaa siihen ettei rikkoutunut nänni jää kiinni niihin himputin liivisuojiin, vaan saa olla vapaana pikku ilmakylvyssä.

Muita vinkkejä:

• Kaalinlehdet: (sopivasti satokauden kasviksena jopa tällähetkellä :D ) Riko pinta esim haarukalla ja aseta liivin sisään jääkaappikylmä lehti rauhoittamaan rintaa. Auttaa niin tulehdukseen kuin alku turvotukseen jne. Vanhankansan kikka.
• Lämmike rinnoille, kylmällä ulkoillessa mm. 
• Mahdollisen rintatulehdus oireen ilmaantuessa: lämmin suihku ja rinnan käsin tyhjennys. Vauvan imu paras apu, aseta vauva leuka tukos kohtaa päin, näin imu on tehokkainta sieltä suunnalta jossa tukos sijaitsee. Imetä pääosin tulehtuneesta rinnasta.
• Burana: jos rintaan ilmaantuu punainen läntti, kipeä patti tai muita merkkejä rintatulehduksen alkamisesta. Voi selvitä rintatulehduksesta jo pelkän tulehduskipulääkkeen ja oikean tyhjennyksen avulla ilman antibioottia!
• Rintapumppu: näin isäkin voi osallistua pienen ruokintaan ja jos maitoa tulee reilusti, auttaa pumppu tyhjentämään suihkutissin pahimman suihkun, ennen vauvan asettamista rinnalle. 
• Imetystukiryhmä: oman paikkakunnan tai sitten netistä löydetty ryhmä! Korvaamattomia kokemuksia ja vinkkejä onnistumista tukemaan. 
• Kivuliaan imetyksen mahdollinen syy: kireä kieli- tai huulijänne, tarkistuta yksityisellä lastenlääkärillä jos helpotusta ei tunnu tulevan parin vk imetyksen jälkeen. Olen lukenut lukemattomia tarkistuksia synnytys-sairaaloissa jossa jänne on todettu olevan ok, mutta ei sitten ollutkaan lastenlääkärin tutkiessa uudestaan. 

Mitkä on sun vinkit?

Ihanaa viikonloppua ja mitä parhainta imetystaivalta imettäville tai siihen ryhtyville. <3

-Elisa

Rv 36

Tänään lähti käyntiin raskausviikko 36, eli täyteen on tullut 35 täyttä viikkoa pienen odotusta. Meillä on huomenna kontrolli synnytyslääkärille sekä kätilölle. Tarkoitus on käydä tulevaa synnytystä läpi, sekä tehdä synnytystapa-arvio. Eli revitään kuitenkin auki vielä esikoisen synnytystä ja tilannetta, jossa homma ei sitten edennyt ihan kuvitellun mukaisesti kuitenkaan.

Oma tavoitteeni on luoda jonkinlainen luotto takaisin heihin ja saada turvaa tulevan osalta. Nähdä pieni ultran välityksellä ja toivoa kokenutta mittaajaa arvioimaan vauvan todellinen koko. Jokatoinen päivä sanon Jaakolle varmuutta tuntien, miten hoidan kyllä homman ja jokatoinen päivä koen inan ahdistusta, katsoessa vatsan kokoa. Mahani on pienempi mitä esikoisesta, mutta hallitseva pelko kun jyllää alitajunnassa, ei se helpota oloa kun vatsa kasvaa silmissä näillä viikoilla (samalla tietysti olen onnellinenkin sen kasvusta, koska se kertoo että pieni kehittyy siellä kuten kuuluukin, kokoaan suurentaen.).  

No jokatapauksessa kohta hän on täällä ja odotan sitä niiiiiiin paljon! Ehkä synnytys tulee olemaan voimauttava kokemus, kuka sitä tietää. Koitan olla maalaamatta piruja seinille, se kun ei ole tapaistani muutenkaan. Uskon aina parempaan! Tässä jos jossain niin oman uskoni tulisi nyt saada tuulta alleen. Selvitään kyllä.

-Elisa