On paljon asioita joista haluaisin kirjoittaa. Kaikkea ei vaan voi
kirjoittaa syystä ja toisesta. En ole ikinä ymmärtänyt sitä miten sanoja
laitetaan toisen ihmisen suuhun. Miten kehitetään omassa päässä valheellinen
kuva asioiden todellisesta puolesta ja vielä uskotaan siihen. Kaikki ei aina
mene kuin satukirjoissa, on helppoa esittää viatonta, kertoa muille päättömiä
tarinoita ja pitää itseään pyhimyksenä. Oma pahaolo on helppoa purkaa muihin ja
en tiedä mikä mutta jokin joskus kierouttaa ihmisen mielen niin että jokaisesta
asiasta mietitään ensimmäiseksi mitä huonoa sen asian sanoneesta ihmisestä
seuraavaksi voisi kertoa. Eikä ajatella itse asiaa pätkän vertaa.
Minun mielestäni suuri rikkaus on osata
katsoa peiliin. Osata ajatella tilanteet jokaisen osapuolen kannalta ja hakea
kaikessa yhteistä hyvää ja kertoa asiat niin kuin ne ovat. Ottaa asiat
syyllistämättä syyttömiä. Ja pistää tärkein ihminen elämässä aina
etusijalle!
Elämässä on hyvä osata mennä eteenpäin ja
jatkaa elämää. Liikaa vanhoihin asioihin jämähtäminen tukehduttaa ja valehtelee
omalle mielelle, ihmisen mieli on monimutkainen ja ahdistuneena helposti uskoo
jo omia valheitaan, en kyllä tiedä tarvitseeko se edes ahdistusta. Pitäisi elää
tässä, ei menneessä tai tulevassa vaan juurikin tässä hetkessä ja toimia sen
hetken eteen mahdollisimman reilulla tavalla. Osata olla läsnä ja ottaa
asiat niin kuin ne ovat. Joskus tulee kurjia tilanteita ja kuraa kuin sangosta
kaatamalla mutta ei niitä tilanteita voi lähteä purkamaan kiukulla ja haukkumalla
vain koska ottaa asia (ei ihminen) päähän. Kenenkään ei kuulu olla jonkun
ihmisen kurakaivo. Ei ainakaan ihmisen jonka kanssa ei edes elä yhteistä elämää
ja jaa muitakin asioita.
Sen voin sanoa että vaikka kuinka joku
sanoisi että en elä omaa elämääni, niin voi kyllä minä elän. Olen läsnä ja elän
tätä hetkeä parhaani mukaan. Olen viimeisen vuoden aikana päässyt elämässä
eteenpäin enemmän kuin monena menneenä vuotena yhteensä. Olen päässyt takaisin
töihin, kipukohtaukset ovat vähentyneet reilulla kädellä, olen saanut painoa takaisin
monta kiloa, mikä on ihan mieletön asia ja juuri niin kuin pitäisi olla. Olen
saanut sosiaalisen elämäni takaisin. Ja pidän fyysisestä kunnosta myös huolta. Saan jakaa elämää ihmisten kanssa jotka saa mut tuntemaan itseni hyväksi just tällaisena. Ihmisten jotka arvostaa kiltteyttäni eikä pidä minua itsestäänselvänä. Sen lisäksi olen uskaltanut kuunnella sydäntä ja ottamaan elämäämme uuden ihmisen joka on hyvä mulle ja Veelle. Ihmisen joka tekee musta onnelisen ja joka kuuntelee ja on läsnä. Asia joka ei ole muuttunut on se miten edelleenkin tekisin mitä tahansa jotta
Veellä olisi kaikki hyvin. Hänen puolia pidän aina
viimeiseen asti. Ja sen asian ei kuulukaan muuttua. Vee on aina ykkönen.
Ja ei.. Vuoteni ei ole ollut myöskään pelkkiä hyviä asioita täynä, on siihen mahtunut monta vaikeaakin asiaa ja ongelmaa mutta kaikesta on selvitty ja työn alla olevien asioiden eteen tehdään edelleen työtä täysillä jotta kaikilla olisi hyvä, myös itsellä.
Ja ei.. Vuoteni ei ole ollut myöskään pelkkiä hyviä asioita täynä, on siihen mahtunut monta vaikeaakin asiaa ja ongelmaa mutta kaikesta on selvitty ja työn alla olevien asioiden eteen tehdään edelleen työtä täysillä jotta kaikilla olisi hyvä, myös itsellä.
Hyvää alkanutta vuotta jokaiselle. Pitäkää toisistanne huolta ja
olkaa syyllistämättä syyttömiä vaikka kuinka tapoihin kuuluisi räjähtää
tilanteessa kuin tilanteessa nollasta sataan. Jos näin kohdallasi on niin
esikerralla kurjan asian astuessa eteen, vedä syvään henkeä ja ala ennemminkin
ajattelemaan miten asian kanssa kuuluu edetä. Siihen se energia kannattaa
käyttää eikä toisten turhanaiseen haukkumiseen ja vikojen etsimiseen.
-Elisa
(kirjoituksellani en viittaa kehenkään ihmiseen vaan kirjoitus on
yleinen mielipide kirjoitus siitä miten en vaan siedä miten uskotaan omiin
valheisiin ja koitetaan saada oma ketutus pois etsimällä syyllisiä toiminnan
sijasta)