Kesä juttuja

Lomasta on mennyt puolet ja tuntuu että kamera on lomaillut ihan yhtä pitkän ajan. Satunnaisia kuvia sieltä täältä, mutta niin paljon jäi kuvaamatta. Toivon loppu lomalle hyviä ilmoja ja yhdessä touhuamista, ystäviä, hymyjä sekä ihan vaan hetkille hengittämistä. Aikalailla siis sitä mitä  parisen viikkoa jo ehdittiin toteuttaa, ensimmäisien viikkojen aikana. Meidän kahdenkeskinen loma on mennyt festareilla, mökillä, sukulaisten luona Porissa, hyvin syöden ja ihan vaan nauttien hetkistä sekä ystäviä nähden. Ehtisin sairastaa flunssan ja huonovointisia päiviä myöskin loman aikana, millä ihmeellä sujahti juuri tuohon ihmettelin. Samalla kiitollisin mielin siitä, että ollaan tosi terveinä saatu olla viime vuosi, joten eipä tuo ehtinyt loma fiilistä viedä.

Pari päivää töitä ja loma jatkuu yhdessä Veen kanssa, ensimmäisen loma osion Vee vietti lomaillen isänsä ja hänen naisystävänsä  kanssa. Joten me touhuttiin Jaakon kanssa se aika ihan keskenämme lomalla ja töissä. En malta odottaa maanantaita, kun saan tuon pikku ihmisen taas kotiin. Kolme viikkoa erikseen lapsesta, on jotenkin ihan järjettömän pitkä aika. Ensimmäistä kertaa oltiin erossa niin pitkä aika hänen kanssa. Jotta he ehtivät touhuta kaikki kesä suunnitelmansa isän luona ja me taas omamme, hänen kotiutuessa. Jotenkin se kolmisen viikkoa on kuitenkin kohta selätetty ja ikävän kanssakin pärjätty. Hänellä on kaikki mennyt äärettömän hyvin ja touhua todella on riittänyt. Ollaan soiteltu ja laitettu viestiä välissä, joten sekin on itseä helpottanut kun kuulee vähän mitä toinen puuhailee ja millä mielellä. Onneksi hyvällä ja nauttien.

 Yhteinen aika arjessa rajoittuu aina iltaan Jaakon urheilun vuoksi, joten oli tämä muutenkin ihan super spesiaali tilanne meille aikuisille tässä perheessä. Näinä aikoina sitä aina hetken haikeana miettii miten olisi ihana saada tuo mies myös osaksi jo työpäivän jälkeistä aikaa, mutta eiköhän siihen normi rytmiin taas totuta oravanpyörän käynnistyessä loman jälkeen. Nautitaan siitä extra ajasta hänen loman alkaessa viikkoa omani jälkeen taas hetki.

Tosiaan ensiviikko lomaillaan Veen kanssa kaksin ja Jaakko lomailee meidän kanssa sitten sen toisen loma viikon palatessamme Kuusamon reissulta kotiin. Maanantaina starttaamme auton kohti kuusamoa äidin, pikkusiskon sekä Veen kanssa. Olen niin super innoissani! Lapsena vietimme aina kesäisin aikaa Kuusamon mökillä, se oli joka kesän kohokohta. Rukalla rännin lasku, perunarieska leipomosta, rantasauna, lampi, nuotion sytytys ja vallihautojen sekä pommi-kuoppien tutkiminen metsässä mielikuvituksen laukatessa. Nyt pääsen näyttämään omalle pojalle samat maisemat, paikat ja toivottavasti niitä poroja myös joiden perään hän on kysellyt.

Miten sun kesä on mennyt?

-Elisa

Olettaminen

Tuo myrkyttävä tapa joka aiheuttaa valtaosan erimielisyyksistä, on oletus. Pieni ajatus päässä, joka ei löytänyt suusta ulos tarpeeksi ajoissa. Jokaisen mieli toimii omalla tavallaan, omaa vauhtia, omin ajatuksin.

Annan esimerkin:

Yhtenä päivänä mietin, miten tykkäisin jos kumppanini tekisi yhden pikkuriikkisen haaveeni todeksi. Kunnes lopulta ajatus päätyi toisella tapaa oivaltamiseen, onneksi näin. Olen tavannut kumppanini 12 vuotta sitten kaverina, oppinut hänen tapansa toimia, elää ja olla. Seurustellut hänen kanssaan viimeiset 2 vuotta elämästäni. Olen ehtinyt nähdä monia asioita miten hän huomioi, toimii, tuntee ja kokee. Silti minä pitäisin jostain mitä hän ei ollut toteuttanut oli ajatus päässäni. Pääni sisällä haaveilin ja toivoin miten olisi niin kiva jos saisin tuon pienen yllätyksen, tuntea oloni erityiseksi (vaikka saan tuntea sitä jokapäivä muilla tavoin(unohdinko ne muut, kun haaveiden huumassa lentelin tietyn pienen pilven päällä?)) Ihan hetkeksi taisin unohtaa häiriössäni.

Kun kyseistä yllätystä ei kuulu, ei edes "vahingossa" ilmaan heitettyjen omasta mielestä fiksujen vinkkien saattelusta huolimatta. Alkaa ilmaantumaan pieni harmitus, ehkä pieni pettymyksen tunne. Koska en ole saanut sitä mistä haaveilen ja en oikein paljoa yleensä pyydä kun teen itse.

Olen alusta asti nähnyt tavat millä hän näyttää rakkautensa, saanut itse paljon myöhemmin päähäni asian jota häneltä toivoisin. Kuitenkaan koskaan suoraan siitä sanoen tai ilmaisten olen sitä halunnut. Kun sitä ei tule, tuo olettamus muuttuu ja myrkyttää mieltäni. Se saa aikaan pienen harmituksen kumppaniani kohtaan ja minut pahimmillaan jopa surulliselle mielelle.

Ymmärrätkö mitä ajan takaa. OLETUS --> HAAVE toteutuksesta josta toisella ei ole harmainta aavistustakaan tai ainakaan siitä millaiseksi tuo pieni haave on mielessäni muodostunut niin kovin tärkeäksi --> PETTYMYS kun haavetta ei ole toteutettu --> haavetta joka on kokoajan ollut oman pääni sisällä piilossa toiselta. Siinä mielessä piilossa että vaikka toinen olisikin ymmärtänyt mistä haaveilen, hän tuskin kuitenkaan ei ajatellut sen merkitsevän ajan saatossa niin paljoa. Pienestä kun oli kyse.

Tässä taas yksi syy miksi tykkään pohtia paljon, jotta mieli avartuisi ja ymmärtäisi paremmin. Jotta jo valmiiksi hyvä ei muutu huonoksi.  PUHU tai ole vaan olettamatta. Ota mikä vastaan tulee ja anna minkä koet itse luontevaksi. Unohda olettamukset miten jonkun muun pitäisi toimia haluamallasi tavalla koska jokaisella on omat tapansa toimia, toteuttaa ja tuntea. Ihan oikeat tavat, hänen elämänsä muokkaavat mallit. Sinulla sinun, täysin eri elämän muokkaamat. Harvemmin kukaan pääsee toisen pään sisälle ihan jokaista ajatusta myöden.

Jokainen meistä luo itse oman onnellisuutensa, se kaikki mitä siihen päälle mahdollisesti voi tulla toisilta on kaikki ylimääräistä ja mielettömän spessua. Jos itse teet paljon, ei ole väärin vaikka toinen tekisi vähän.. Kukaan tuskin pakottaa sinua, olettaa toki voi mutta siinä kohtaan on mahdollisuus avata suu ja puhua.

Mieltä avartavaa päivää.

-Elisa

Viikonloppu Tukholmassa

Päätin extempore perjantai päivällä, järjestää Jaakolle yllätysreissun viikonlopuksi Tukholmaan, jossa oli isoin Ruotsissa järjestettävä vapaaottelutapahtuma. Jaakon oli tarkoitus itse kisata kyseisellä viikolla Bulgarian Sofiassa vapaaottelun EM-kisoissa, mutta loukkaantumisen vuoksi hän joutui kyseiset kisat jättää väliin. Pieni piristys oli ihan paikallaan.  Jaakon lähtiessä tapamaan ystäväänsä, etsin sopivia lentoja/laivaa itse matkustamiseen, hotellia Tukholmasta, pakkasin kummankin tavarat ja lopulta reissu oli matsilippuja myöden valmiudessa reilu tunnissa. Ihmettelin kyllä sen päiväsen sähellykseni keskellä miten sain yhtään mitään varattua, mutta jotenkin se siinä sitten tuli suoritettua parin näppärän ystävän avustuksella.

Olin ehkä vuosisadan surkein yllätyksen kertoja, sillä sain Jaakon niin hämmennyksiin että hän luuli jo jotain sattuneen ennen kuin sain suustani ulos, miten ollaan lähdössä katsomaan matseja Superior Challengeen. Mutta alku hämmennyksestä selvinneenä, 20min varoitusajalla oltiin Jaakon kanssa jo matkalla kohti terminaalia.

Lauantaina oli sopivasti aikaa aamiaisen jälkeen suunnata kaupoille, jossa vierähtikin useampi tunti.

Tukholma tarjoaa mukavasti eri vaatekauppa kategorian Turkuun verrattuna ja suurin osa liikkeistä löytyy helposti kahden pitkän kadun varrelta. Toinen katu kattaa hintatasoltaan Suomen kanssa
samoissa olevan perus vaatetuksen ja toisen varrelle on asetettu arvokkaammat liikkeet. Käveltiin kummatkin kadut päästä päähän ja molempien varrelta löytyi mukaan jotakin. Jaakko löysi itselleen Louis Vuittonilta Keepal Bandouliere 55 laukun josta itseltäni löytyy vastaava eri värisin hihna osin. Ihan täydellinen valinta klassikko monogram kuvioinnilla, mutta musta- / hopeisilla yksityiskohdilla joka tekee hänen laukustaan mielestäni miehisemmmän version jollain lailla (kuitenkin kummallekin sopivan ;) ). On siitäkin kiva että nyt noita isompia bäkejä löytyy samasta kodista kaksi eri yksityiskohdin varusteltuna! Zarasta löydettiin kumpikin erilaiset valkoiset paidat, Adidakselta samat collarit sekä muutamia muita pienempiä juttuja parista liikkeestä.

Ehdittiin käydä myös kunnolla syömässä shoppailujen jälkeen sekä auringon kurkatessa iltapäivästä istuskeltiin hetki terassilla katsellen Tukholman katujen ihmisvilinää. Illasta mentiin itse reissun kohokohtaan kannustamaan Juhoa voittoon ja täydellisen lopetuksenhan hän siellä meille sekä tuhansille muille  tarjoili toisessa erässä.

Kaikki meni kyllä just niin miten pitikin, joten onnistunut pikavisiitti Tukholmaan oli enemmän kuin hyvä.

Kiitos Tukholma, kiitos kevät.

-Elisa

Mutsi vapaalla

Viikonloppuna lähdettiin monta kuukautta sitten varatulle laivamatkalle M:n ja 31 muun ryhmäläisen kanssa ikähaarukan ollessa 18-34+... Ryhmä koostui kavereista ja kavereiden kavereista, pikkusiskosta ja hänen miehestään! Oli niin kivaa, onneksi lähdettiin! :) Oli se mulle pieni saavutuskin lähteä tietoisesti paikkaan josta ei lääkäriin pääsisi muuta kuin mediheli kyydillä jos kohtaus tulisi ja menisi pahaksi. Näin ei onnekseni kuitenkaan käynyt vaan kaikke meni enemmän kuin hyvin. Laatuaikaa M.n kanssa kaksistaan ja kavereiden kanssa tanssimista, höpöttelyä, syömistä.. Nauramista, laulamista ja kipeitä jalkoja niistä oli tämä reissu tehty.

Samalla tuli myös katsastettua "uusi" Viking Grace laiva, joka oli sokkeloinen, matalahko, mutta yllättävän toimiva kuitenkin. Ravintolat (tanssi, baari, karaoke) löytyi kaikki samalta porras tasanteelta joten vaikka ryhmä hajosikin jo ennen laivaan menoa oli jokaisessa paikassa aina joitakin tuttuja. Hytit oli melko samanmoisia kuin vanhoissa laivoissa mutta värimaailmaltaan paljon raikkaampia, vaaleieta pehmeitä sävyjä.

Mitä erityisruokavalioisen laiva syömiseen tulee niin valikoimaa löytyi ihan ok. Kokki oli ymmärtäväinen ja ystävällinen vaikka annos loppujen lopuksi olikin kaikkea muuta kuin piti. Joten sämpylää punnituspaikasta ravintolakäynnin jälkeen. :D Mutta masu pysy kylläisenä koko reissun ajan joten ei ongelmaa. Vaihtoehtoja kyllä oli, niin makean kuin suolaisenkin puolella. Helpoimmaksi koin syömisen "punnitus" paikassa. Buffetti jätettiin itse väliin tällä kertaa,  sai se kyllä kehuja niiltä jotka kävivät siellä ruokailemassa joten ilmeisesti sielläkin tarjottavat kohdillaan.

Lasinuudeleita kanan ja kasvisten kanssa GL

Normaali hampurilainen lisukesalaatilla

Normaali pasta carbonara

Lasten leikkipaikkoja oli useita ja ne saa kyllä ison plussan tässä laivassa! Itse ei olla vielä laivalla käyty Veen kanssa, mutta pidin siitä miten lapsiperheet oli otettu huomioon joten miksipäs ei tulisi joskus mentyä koko perheen voimin.

Ostokset hoitui kaikki yhdessä ja samassa paikassa! Taxfree oli iso ja valikoima oli mielestäni sopiva tämänkokoiseen laivaan! M löysi kengät, minä Victoria`s Secretin bodymistin nam. sekä "Glutfree" salmiakkia ja muuta namia, Veelle spiderman ukkeli ja parille muullekkin pikku tulijaiset tuli napattua mukaan.

Pikkusisko sai mutkin hurahtamaan ihaniin tuoksuihin joita ei maista saa.

Perus "laiva discoa" ei Gracella ollut mutta clubi jossa soitti live-bändi ja niiden ollessa tauolla kaijuttimista soi kappaleita joita kuulee baareissakin tällähetkellä. Pikkusiskon mielestä siitä syystä ei ihan 18-vuotiaiden paikka, mutta kyllä hän tanssilattialla viihtyi meidän muiden kanssa siitä huolimatta. Ihmetystä sai taas aikaan alkoholittomuuteni ja monta hatun nostoa miten joku voi lähteä tollaselle reissulle selvinpäin ja "uskaltaa" tanssia ja irrotella kuten muutkin. Kaikkeen tottuu ja mulla oli mielettömän kivaa eikä se saanut mua erottumaan joukosta muutakun ehkä että mä taisin olla ainut suoraan kävelevä loppuillasta. Toisaalta keinuihan se laivakin.. ;) Siellä mentiin muiden mukana ihan niinkuin silloin kun vielä alkoholia käytin juhliessa. Ps. en pidä itseäni kuitenkaan absolutistina, ehkä joskus. Nyt vaan olen jo niin tottunut pitämään hauskaa ihan ilman viinaakin niin eipä tee kyllä tippaakaan mieli hommata krapulaa koska on se irtiotto ihan ilman sitäkin. Se kuitenkin on niin erilaista kuin perus arki ja miten ihanaa on hakea se pikku mummilasta takaisin kotiin kun itsellä on pahanolon sijasta vaan hippasen enemmän univelkaa. ;)

Toki mulla oli hattukin mukana! :D

Kyl tää perus arki kuitenkin on niiiiin <3. Nam. Väsynyt mami jatkaa viikkoa pikku nuhanenä yskiän kanssa saman viltin alla välillä itse lämmintä mehua juoden ja välillä toisesta mukista sitä pojalle antaen. Voi syksyn lenssut. :(

-Elisa